Keskustelu:Kalannin alttarikaappi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomeen tulo?[muokkaa wikitekstiä]

Onko kaappi aina ollut Suomessa, vai onko se Kolmekymmenvuotisen sodan ryöstösaalista? -- Petri Krohn 14. marraskuuta 2009 kello 15.21 (EET)[vastaa]

Sitähän ei kukaan tiedä... Lienee kumminkin aika tuoreesti tullut Suomeen, miten sitten tulikin. Ehkä merirosvot iskivät? (Kyllähän toi aika yllättävä ilmestys on jossakin Kalannin kirkossa. Ryöstösaalis olisi varmaan päätynyt Tukholmaan, silti?)--BluePuddle 14. marraskuuta 2009 kello 15.27 (EET)[vastaa]
Kyllä sitä ryöstösaalista riitti vähän Suomeenkin mm. Porvoon kalkki. (Vai mikä maljan nimi on?) -- Petri Krohn 14. marraskuuta 2009 kello 15.42 (EET)[vastaa]
Ehkä alttarikaappi todella oli Turun tuomiokirkon Pyhän Barbaran alttarilla aina vuoteen 1509 saakka, kunnes tässä dokumentissä kuvatut tanskalaiset merirosvot veivät sen mukanaan. Ilmeisesti se ei kuitenkaan mahtunut laivaan ja heitettiin partaan yli jossain Ahvenanmerellä... -- Petri Krohn 14. marraskuuta 2009 kello 15.48 (EET)[vastaa]
Dokumentti voi olla liian vahva sana Turun historiallinen arkisto-nimisessä julkaisussa julkaistusta artikkelista vuodelta 1945. Pdf-haulla en löytänyt siitä mainintaa alttarikaapista. Ehkä se on esitetty siinä jollakin muulla sanalla? --Abc10 14. marraskuuta 2009 kello 16.05 (EET)[vastaa]
Turun tuomiokirkon sivut Ejbyn kalkki -artikkelissa vaikuttaa jo vakuuttavammalta (vaikkei vieläkään mitään alttarikaapista)--BluePuddle 14. marraskuuta 2009 kello 17.01 (EET)[vastaa]
Ei, mutta mainittiin, ettei ryöstetystä tavarasta ole minkäänlaista listausta olemassa. Uuden tutkimuksen puolelle menee tietty, mutta tällainen syrjäisen seurakunnan varsin pröystäilevä alttarisysteemi kutkuttaa mielikuvistusta. Aiheesta saaneisi esim historiallisen dekkarin tms. (Mereen se varmaan olisi päätynyt, kun rosmot huomasivat, ettei siinä ollut metalliosia, pelkkää kultausta.)--BluePuddle 14. marraskuuta 2009 kello 16.29 (EET)[vastaa]
Kerran yksityisessä tilaisuudessa ihmeteltiin erään haastateltavan suuhun jutussa pantuja sanoja ja kysyttiin toimittajalta, että niinkö hän sanoi. "Ei, mutta olisi voinut sanoa." --Abc10 14. marraskuuta 2009 kello 17.02 (EET)[vastaa]
Umh. Tuo onkin syy miksi suhtaudun mm taiteilijoiden haastatteluihin etenkin sanomalehdissä hiukan epäluuloisesti. Parista todella käsittämättömästä olen kysynyt toimittajalta missä kohdin olikaan puhetta sellaisesta. Vastaus jotain tuontapaista, tai että toimittaja itse nyt hiukan innostui aiheesta ja mielikuvitus laukkasi. (Sitten opin vaatimaan jutun aina esitarkistettavaksi.)--BluePuddle 15. marraskuuta 2009 kello 21.58 (EET)[vastaa]
Tarkemmalla lukemisella tuolla kerrotaan, että hopeisia, kullattuja kalkkeja säilytettiin lukittuna alttarikaappien takaosan kaapeissa. Eräs ryöstetty kalkki oli Ejbyn kalkki. Ilmeisesti sitä ei kuitnkaan säilytetty Pyhän Barbaran alttarilla. -- Petri Krohn 14. marraskuuta 2009 kello 16.41 (EET)[vastaa]
Tässä kapistuksessahan ei voinut säilyttää esineitä, se kun on ikäänkuin taiteiltava sermi. Ks tällä sivulla kuva kun hiukan rullaa alaspäin: http://www.leilakoo.net/pages/kirjat/kalannin-kirkko-i-osa.php - tosin tuosta ei saa käsitystä esineenä, kun on kaikki sisäosat vain kuvattu.--BluePuddle 14. marraskuuta 2009 kello 16.55 (EET)[vastaa]
Aivan oikein, alttarikaappi ei ole kaappi siinä mielessä kuin äkkiä ajattelisi, eikä yllä mainitussa tekstissä puhutakaan alttarikaapeista vaan sanotaan "alttareille kuuluvat vaatteet ja kalusto [säilytettiin] niiden [siis alttareiden] yhteyteen, sivuille tai taakse, rakennetuissa lukituissa kaapeissa". Eli Rinteen teksti olisi ehkä parempi jättää lähteeksi muihin artikkeleihin. --Abc10 14. marraskuuta 2009 kello 17.03 (EET)[vastaa]

Kalantilainen perimätieto[muokkaa wikitekstiä]

se kuuluu sikäli muinaismuistoyhdistyksen kappaleeseen, että ko porukka on ilmeisesti kirjannut tiedon ylös kun kiersivät dokumentoimassa kirkkoja. Ja kiinnostuivat kirkon erikoisesta alttarikaapista. Nyt vaikuttaa hieman kummalta miksi juuri 1800-luvulla tuo perimätieto, eikö sitä siis ennen ollut - vuosiluvun voisi silti jättää siitä kohdin poiskin--BluePuddle 14. marraskuuta 2009 kello 23.14 (EET)[vastaa]

Ei oikeastaan. Ensimmäinen kappale käsittellee kaapin varhaisinta provenienssia. Tämä perimätieto on vanhin varma tieto kaapin alkuperästä. -- Petri Krohn 14. marraskuuta 2009 kello 23.46 (EET)[vastaa]
Perimätieto on jos nimensä mukaisesti epäluotettavaa. Sen luotettavuus liikkuu kansantarinoiden, pyhimyslegendojen ja Suomi24:n tasolla, joten Wikipedian sellaisten käyttöä lähteenä kannattanee hillitä. --Abc10 15. marraskuuta 2009 kello 09.07 (EET)[vastaa]
Perimätieto on tässä hiukan väärä sana - siis, käsittääkseni Suomen muinaismuistoyhdistys kirjasi sen ylös kun retkeili kirkossa 1800-l, tieto on voinut olla kirjallistakin. Aiheesta on varmaan jossakin tarkemmin jahka penkoo.--BluePuddle 15. marraskuuta 2009 kello 14.38 (EET)[vastaa]

Ryöstöretket ja tulkinnat[muokkaa wikitekstiä]

Koetin hiukan virittää artikkelia niin ettei vaikuttaisi uudelta tulkinnalta, mahtaneeko toimia? Äsken löysin yhden lähteen jossa tuumailtiin että alttari on voinut olla Turussa, ja poistettu sieltä luterilaisuuden tultua.

Mahtaako kirkon rakennusajankohtaan liittyvä tuumailu olla yleistä lähteissä? Periaatteessa kaappi olisi voitu tilata ennen kivikirkkoa. Hillittömät alttarilaitteet olivat seudulla yleisiä, esim Uudenkaupungin apokalyptinen madonna, ja enne kivikirkkoa lieni jotain hartausrakennusta: Ilmeisesti jo 1100-luvulla Kalannin seudulle tuli kiinteitä kristillisiä sillanpääasemia, pieniä vaatimattomia hirsistä salvettuja kantakirkkoja. Ne rakennettiin tavallisimmin vanhalle pakanalliselle palvontapaikalle." http://www.leilakoo.net/pages/kirjat/kalannin-kirkko-ii-osa.php --BluePuddle 15. marraskuuta 2009 kello 21.58 (EET)[vastaa]

Lupaava artikkeli -ehdotus[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Miten olisi hyväksi? Vaatisi ehkä vähän alaotsikoita lisää, mutta aivan selkeästi lupaava. --Lakritsa 12. elokuuta 2010 kello 21.22 (EEST)[vastaa]

Kannatan, samoin tein olisi voinut viedä hyvä artikkeli -ehdotukseksikin. Tosin sitä ennen muutama finessi: Pylkkäsen kirjan voisi nostaa lähteeksi ja merkitä viitteet tiivistetysti muotoon: Pylkkänen s. x. Erikoistermit kaipaisivat selvennystä tai paremminkin linkitystä: parketointi, punssaus, nimiä voisi linkittää: K. K. Meinander, Alfred Lichtwark, Nokemedia. Aikamuoto: legendoissa voisi käyttää johdonmukaisesti preesensiä. Aikamuoto horjuu ehkä vain pelkästään siksi ettei siihen ole kiinnitetty huomiota, tai onko sitten lähteissä vaihdellen. --Abc10 12. elokuuta 2010 kello 22.10 (EEST)[vastaa]

Kiitoksia kovasti vinkeistä ja rohkaisusta. Osassa "Barbaran legenda ja Francken maalaukset", siinä taitaa legendan/tarinan osa olla imperfektissä (kuten ne yleensä kerrotaan), mutta maalausten kuvaukset taas preesensissä, kuten myös on tapana. Justan noista mainituista nimistä ei ole kauheasti tietoa, tai no, Nikomediasta kyllä muissa wikeissä [1] (Ja on Lichtwarkistakin, mutta fiwikissä tietty ei).
- Eikös tämä lähteeksi nostaminen ole juurikin tuollaisessa tapauksessa, jos saman kirjan eri sivuihin viitataan taajaan? (Meinaten, kun jotkut laittavat niin, vaikka vain kerran viitataan ko lähteeseen, näin ei kai sentään tarvitse tehdä, vaikuttaa kömpelöltä)
Nämä Hyvät artikkelit kun kuulemma olevan kauhean tuskaisia, en kyllä ole perehtynyt... hiukan olen olettanut, että artikkeli on vielä kesken.
- Nyt en joihinkin aikoihin tod näk voi viritellä finessejä, mutta eiköhän tuota vielä. - Vaikuttaako tämä muuten luettavalta, vai onko esim raskas jossakin paikoin?--BluePuddle 13. elokuuta 2010 kello 02.41 (EEST)[vastaa]
Tarkoitin lähteeksi nostamisella konkreettisesti kirjan siirtämistä Lähteet-otsikon alle, jolloin siihen voi viitata yksinkertaisemmin (tein siirron). Tein hiukan muutakin viilausta, nimien kirjoitusasua ja jonkin lauserakenteen ym. Kun nyt menee lupaavaksi, palaa sitten asiaan hyvän kannalta kun aika antaa myöten. Minun näkemykseni on ettei hyväksikään juuri tarvitse enempää tehdä: pituus riittää, lähteitä on, aihe on käsitelty monipuolisesti ja kieli on kelvollista. --Abc10 13. elokuuta 2010 kello 08.34 (EEST)[vastaa]

 Kannatan --Peltimikko 13. elokuuta 2010 kello 10.23 (EEST)[vastaa]

Selvä tapaus. Hieno artikkeli.  Kannatan. --Pentti Repo 13. elokuuta 2010 kello 10.59 (EEST)[vastaa]