Keskustelu:Ilmaston lämpenemisen vaikutukset

Pistin tähän heti luontihetkellä neutraalius-mallineen, koska monet Keskustelu:Ilmastonmuutos-sivulla esitetyistä kritiikeistä koskevat myös tätä. Palaan asiaan tarkemmin tämän artikkelin osalta tuonnempana. --Hasdrubal 18. heinäkuuta 2005 kello 20:57:12 (UTC)

Poistin kappaleen nälkäkuolemista, koska se vaikutti niin hömpältä. Ensinnäkin nälkäkuolemien nousu "sadoilla tuhansilla", vaikka oikeasti on puhuttu kymmenistä miljoonista.[1] Teoria, että ruoantuotanto nousisi ei todellakaan ole tasaveroinen, vaan vaikutuksia pidetään yleisesti voittopuolisesti roimasti haitallisina. "Totuus lienee jossain näiden välillä" on ihan perusteeton, tyypillistä huonon kompromissin etsintää. --ML 11. lokakuuta 2005 kello 14:47:23 (UTC)

Mistä päättelet, että vaikutuksia pidetään yleisesti voittopuolisesti roimasti haitallisina? Jotkut tiedemiehet eivät pidä voittopuolisesti roimasti haitallisina vaan hyödyllisinä.

Aivan. Osa mielipiteistä puoltaa sitä, että esimerkiksi hiilidioksidiarvojen (tai johdannaisena lämpötilojen) nousu päinvastoin kiihdyttää elinlajien itse kasvuprosessia ja kasvattaa kasvumahdollisuuksia. Toisin sanoen nälkäkuolemien määrä ehkä nousee koska väkiluku nousee, mutta ei siksi, että esimerkiksi ravintokasvien elinolot huononisivat. Olisiko siis reilua sanoa, että ilmastonmuutos saattaisi itse asiassa olla jopa positiivinen asia. On perusteetonta väittää väitöstä "Totuus lienee jossain näiden välillä" perusteettomaksi. Blackhawkfin 20. maaliskuuta 2007 kello 21.06 (UTC)

"Osa mielipiteistä" taitaa viitata lähinnä öljy-yhtiöiden rahoittamien think tankien mainoskampanjoihin. Todellisia seuraamuksia käsittelevät tieteelliset konsensusarviot kannattaa ehkä kuitenkin mieluummin tarkistaa IPCC:n raportista, josta on tulossa päivitetty versio huhtikuun alussa. –Dilaudid 21. maaliskuuta 2007 kello 11.31 (UTC)

"palautus, priimaluokan hubbabubbaa"

Hasdrubal ei perustele mielekkäästi palautustaan. Hän palautti versioon, jossa on paljon epäneutraaleja ja jyrkkiä yhden ideologian näkökulmia, joihin ei ole edes annettu linkkejä.Kommentin jätti 62.236.76.8 (keskustelu – muokkaukset).

Mahtaakohan globaali ilmaston lämpeneminen olla niin pikainen tapahtuma, että siitä pitäisi hermoilla. Muistettaneen se, mitä tapahtui Keskiajan ilmaston lämpömaksimin aikana ja toisaalta se, millaista oli ns. pienen jääkauden aikana. Pienen jääkauden katsotaan loppuneen viime vuosidan alussa, jolloin varsinaiset lämpötilan mittaukset maailmassa alkoivat. Siis nämä ovat kaikkien tiedossa olevia asioita. Historiallinen geologia sitten on osaltaan selvittänyt teknisin menetelmin muinaisia ilmaston vaihteluja. Siis mannerjäätiköt eivät noin vain sulahda, eikä Golf-virta noin vain muuta suuntaansa. Pankaahan asiat oikeisiin mittasuhteisiin. Kommentin jätti 217.152.219.118 (keskustelu – muokkaukset).

Jos katsot tätä maapallon keskilämpötilakäyrää, voit laittaa pienen jääkauden ja keskiajan lämpömaksimin oikeisiin mittasuhteisiin nykyisen lämpenemisen kanssa. --Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2006 kello 06.18 (UTC)

Voisit poistaa tuon keskilämpötilakäyrän. Se on ns. Mannin käyrä ja todistettu väärennökseksi jo vuonna 2001. Jos haluat laittaa oikean käyrän, niin älä käytä IPCC:n käyriä. Oikeaa tietoa löytyy geologien ja paleontologien käyristä. Absoluuttinen totuus on nimittäin se, että keskiajan lämpökaudella viikingit viljelivät viljakasveja Grönlannissa. Nykyään se ei ole mahdollista. Pikkujääkaudella Thames - joki jäätyi talvisin. Nykyään ei. IPCC tekee käyränsä tietokonemallinnusten perusteella. Menneisyyden osalta ne eivät vastaa historiallisia totuuksia.

Etelämanner sulaa?

Etelämantereella suoritettujen lämpötilanseurantatoimenpiteiden tulokset puoltavat sitä, että etelämantereen keskilämpötila on tarkkailujakson aikana pudonnut. Itse asiassa noin 6000 vuotta (edellisen suuren jääkauden loputtua) kestänyt sulaminen on vasta viimeisten parin sadan vuoden aikana kääntynyt kylmenemisen jaksoon. Tutkimukset, jotka vuorostaan puoltavat lämpötilojen nousua etelämantereella, on suoritettu kirurgisemmin, toisin sanoen tutkimuksiin on otettu mukaan vain alueet, joiden tiedetään lämmenneen. Lämmenneet olosuhteet voidaan taas perustella sillä, että maantieteelliset muutokset vaikuttavat etelämantereella lämpötiloihin aivan niin kuin millä tahansa muullakin mantereella. Blackhawkfin 20. maaliskuuta 2007 kello 21.48 (UTC)

Lähde? –Dilaudid 21. maaliskuuta 2007 kello 10.40 (UTC)

Etelämantereen jääkerros pysynee niin kylmänä ettei laajamittaista sulamista tapahdu. Paikallisen sulamisen johdosta tapahtuva jäämassojen lohkeileminen voi kuitenkin johtaa nettomassan pienenemiseen. [2][3] –Dilaudid 21. maaliskuuta 2007 kello 11.13 (UTC)

[4], tuossa on jonkinlainen tutkimus Antarktiksen lämpötilamuutoksista vuosien 1982–2004. Itse mantereella lämpötilan suunta näyttäisi joko pysyvän samana tai kylmenneen. Mantereen ympärillä oleva vesimassa taas on lämmennyt. --qWerk 3. heinäkuuta 2007 kello 16.09 (UTC)

Ajatasaistusta tarvittaisiin

Suuri osa viitteistä on 2000-luvun alkupuolelta, 2005-2007. Koko teksti pitäisi katsoa läpi ja tarvittavin osin saattaa ajan tasalle. Itse olen valmis palaamaan asiaan terveysvaikutusten osalta.Viinamakelainen (keskustelu) 22. tammikuuta 2021 kello 22.14 (EET)

Hei, lisäsin nyt artikkeliin tietoja terveysvaikutuksista Suomessa. En ole vielä käynyt koko artikkelia läpi, mutta useassa kohdassa esimerkiksi puhutaan "viimaikaisesta tutkimuksesta", mutta viittaat ovat esim vuodelta 2012. Olen samaa mieltä, että artikkeli kaipaa päivitystä ja olen mielelläni mukana. ~~~~) Vipsu (keskustelu) 24. helmikuuta 2023 kello 10.13 (EET)