Keskustelu:Ihmisoikeudet

Kaipaa uudelleenkirjoittamista negatiiviset vapaudet vs. positiiviset vapaudet näkökulmasta.--Lussmu 20:08 touko 5, 2004 (UTC)

Joopa joo... ja meni sitten taas sinne libertaristisen ideologisen hapatuksen puolelle. Ihan muutama huomio ainakin:

• koskakohan Karl Marx sanoi että ihmisoikeudet ovat "porvarillista hapatusta"? Saisiko siis sitaatin lähteen vai onko tämä taas luuloa?
• TSS-oikeudet löytyvät jo 1948 hyväksytystä ihmisoikeuksien julistuksesta, YK:n perussopimukset TSS-oikeuksista ja KP(kansalais- ja poliittisista oikeuksista) on hyväksytty samaikaisesti 1966. Pyrkimys erottaa nämä asiat toisistaan on puhtaasti liberalistinen poliitinen projekti eikä mitään faktaa.
• Argumentit tyyliin "TSS-oikeuksia ei voi kaikkialla toteuttaa" on suunnilleen samaa kuin vaikka Kiinan hallituksen argumnetit siitä ettei kansalaisvapauksia voida paikallisten olojen takia toteuttaa. Jos hinnasta puhutaan niin onhan vaalien ja oikeudenkäyntien järjestäminen toki kallista puuhaa sekin ja kuolemanrangaistus olisi varmaan vankeusrangaistusta halvempi rangaistusmuoto.

Ravelre 11:24 heinä 24, 2004 (UTC)

Sosialistinen hapatus?

Jos haluatte voidaan toki laittaa tekstiin se että "monien liberaalien ja libertaristien näkemyksen mukaan taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet ovat sosialistista hapatusta"... Ravelre 11:35 heinä 24, 2004 (UTC)

---

Luin juuri tuon artikkelin ja tuo kyllä vaatii paljon muutakin kuin vain pientä viilausta. Tuon kirjottajan ei todellakaan tarvi mainita vasemmistolaisuuttaan, se näkyy. Tuo koko artikkeli pitäisi poistaa ja kirjotuttaa ihan alusta alkean kokonaan uusiksi jonkun toisen toimesta. Tää artikkeli menee nimittäin ihan tuon propagandan puolella ja Wikin sääntöjen mukaan tuota ei täällä pitäisi hyväksyä.

velvollisuudet

Vuorovaikutusneuvoston ehdotuksessa vaaditaan kaikille samanlaisia velvollisuuksia. On kuitenkin otettava huomioon, että kaikilla ihmisillä ei ole samanlainen sosiaalinen toimintakyky. "Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia." Kaikilta ihmisiltä ei voi vaatia samanlaisia konkreettisia suorituksia. Sen sijaan jo nykyisin lainsäädäntö kaikkialla maailmassa asettaa rajoitteita ihmisille sekä määrää rangaistuksen kielletyistä teoista. Ehdotuksessa on paljon tulkinnavaraisia ilmauksia, kuten esim. "arvokas, rehellinen ja oikeudenmukainen käytös". Jokainen ihminen tulkitsee arvosidonnaisia käsitteitä omista lähtökohdistaan ja kokemuksensa sekä kasvatuksensa muovaamalla tavalla. Ei ole olemassa yksiselitteistä eikä yhdellä tavalla ymmärrettävää tulkintaa. Jokaisella on oikeus tulkita lukemaansa ja kuulemaansa ymmärtämällään tavalla.

Ihmisoikeudet perustuvat ihmisarvoon, joka on alkujaan kristillinen käsite ja peräisin juutalisesta ja kritillisestä etiikasta. Kymmenen käskyn laissa ei aseteta muuta velvoitetta ihmiselle kuin rakkaus ja kunnioitus. Sen sijaan siinä on kieltoja ja rajoituksia ihmisten käyttäytymiselle. Keneltäkään ei vaadita suorituksia, mutta vahingollinen käytös tuomitaan, mikä on oikeudenmukainen periaate. Jos ihmiset asettavat toisilleen yleisiä velvoitteita, niiden pitää perustua ihmisarvoon, kaikille ihmisille yhteiseen ominaisuuteen. Lienee todella vaikea löytää yhtäkään sellaista velvoitetta, joka todella olisi yhteinen kaikille ihmisille.

Koodihäikkää

Etenkin loppupuolella on outoa tekstin sijoittelua: muokkaustilassa artikkeli näkyy eri tavalla kuin talletettuna. Oma selainvika vai yleinen ongelma? Crash 22. elokuuta 2008 kello 19.17 (EEST)

EOK pios

Poistin sieltä kappaleen, jossa esitettiin Eurooppalaisen ihmisoikeusturvan keskusliitto EOK. Kyse ei ole mistään keskusliitosta, vaan yhdistyksestä, joka toimii WinCapitan puolestapuhujana (HS 15.10.2009 s. A6). --Ulrika 15. lokakuuta 2009 kello 08.50 (EEST)

SETA pois

SETA ei ole ihmisoikeusjärjestö, koska SETA ei aja ihmisten tasavertaisuutta, vaan erilaisten seksuaalisten suuntauksien tasavertaisuutta verrattuna heteroseksuaalisuuteen, eikä näin ollen voida puhua ihmisoikeuksien ajamisesta. Jos SETA luokiteltaisiin ihmisoikeusjärjestöksi, pitäisi esim. Ruotsalainen kansanpuole (Rkp) luokitella ihmisoikeusjärjestöksi. Kuten nimikin sanoo, SETA ei aja ihmisten tasa-arvoa vaan seksuaalisten ilmiöiden tasa-arvoa. Ihminen ja seksuaalisuus ovat hieman eri asioita.Kommentin jätti 88.114.58.132 (keskustelu – muokkaukset)

Olipa koominen perustelu. Crash 7. marraskuuta 2009 kello 00.36 (EET)

Ihmisten seksuaalisesta suuntauksesta riippumaton tasa-arvoisuus on keskeinen ihmisoikeus. --Quadriplegia 7. marraskuuta 2009 kello 00.37 (EET)

Artikkelissa pitäisi ottaa kantaa onko homous ihmisoikeus

sillä tällaista kirjoitettu artikkeliin Iran. --Hartz (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 08.42 (EEST)

Tai siis ei varmaankaan pitäisi "ottaa kantaa" vaan luonnehtia merkittävien tahojen kannanottoja, eli mainitaanko asia esim. YK:n julistuksessa [1], Euroopan ihmisoikeussopimuksessa jne. (Yleisesti ottaen ihmisoikeuksia lueteltaessa ja luonnehdittaessa olisi muistettava, etteivät ne ole mikään yksi tietty paketti, vaan eri tahojen julistamia erilaisia kokoelmia. Mikä on yhdelle ihmisoikeus, ei välttämättä ole sitä toiselle.) --Jmk (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 09.08 (EEST)

Artikkelissa pitäisi ottaa kantaa onko kuolemanrangaistus ihmisoikeuksien vastaista

Artikkelissa Ihmisoikeudet Valko-Venäjällä oli kirjoitettu, että kuolemantuomio on maassa ihmisoikeusongelma. Vaan ei se taida sitä olla. Artikkelissa pitäisi selventää sitä, että onko ihmisoikeudet jollain tapaa eri asia kuin kuolemantuomiot, tai siis että liittyykö jotenkin vai eikö liity mitenkään. Amnestyn mukaan kuolemanrangaistus rikkoo ihmisoikeuksia https://www.amnesty.org/en/what-we-do/death-penalty/, mutta en usko että asia on aivan näin yksinkertainen. --Hartz (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 08.27 (EET)

Kaikkien muiden Euroopan maiden lainsäädännössä (käytännössä jopa Venäjän) on asetuttu Amnestyn kannalle, ja niissäkin maissa, joissa kuolemantuomio on käytössä, esiintyy enemmän tai vähemmän tuomion vastustusta ihmisoikeuksien suojelemisen perusteella, joten eiköhän ole aika selvää, että kuolemantuomion olemassaolo on ihmisoikeuskysymys. Toki aihetta voisi syvemmin artikkeleissa käsitellä. -Ochs (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 09.00 (EET)

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. lisäpöytäkirjan 1 artikla vuodelta 1990 kuuluu seuraavasti: "Kuolemanrangaistus on poistettava. Ketään ei saa tuomita tällaiseen rangaistukseen, eikä tällaista rangaistusta saa panna täytäntöön." Euroopan maista vain Valko-Venäjä on ihmisoikeussopimuksen ulkopuolella ja siellä on ainakin ollut käytössä kuolemanrangaistus. Venäjä luopui siitä liittyessään sopimukseen.--MakeF (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 21.39 (EET)

Käsitykset siitä, liittyykö jokin asia ihmisoikeuksiin, tulisi käsitellä sen asian omassa artikkelissa eikä tässä artikkelissa. --Savir (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 21.47 (EET) Artikkelissa on myös punalinkki Oikeus elämään (en:Right to life), jossa kuolemanrangaistusta myös voisi käsitellä. --Savir (keskustelu) 28. maaliskuuta 2019 kello 21.50 (EET)

Määritelmä

"palautetaan lähteen mukainen määritelmä, ei omia tulkintoja tänne" - ensinnäkin lähde oli kuollut, joten sitä tuskin voi tarkistaa ja toiseksi määritelmä ei ollut lähteenmukainen ennen kuin korjasin sen sellaiseksi.

1. artikla kuuluu: Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä. Virheellisenä pitämäni teksti vetosi vain omaantuntoon, vaikka pykälässä järki ja omatunto ovat rinnakkain.

Toiseksi: sanan dignity kääntäminen "ihmisarvoksi" on vasta sanakirjan antama sivumerkitys. Dignity on kielellisesti luontevinta suomentaa ihmisarvoksi, mutta sanakirjamääritelmä on hyvä lisätä siihen minne sen panin. Arvokas kohtelu on myös julistuksen kannalta täysin riittävä vaatimus. Käsite "ihmisarvo" ei kuulu kaikkiin eettisiin teorioihin, ei esimerkiksi deonttiseen etiikkaan, joka ei lähde arvoista vaan velvollisuuksista. On turha yrittää sitoa ihmisoikeuksien julistusta johonkin tiettyyn eettiseen teoriaan enemmän kuin on tarpeellista, koska se vähentää julistuksen universaalisuutta. Nytkin se on kiinni luonnonoikeudellisissa postulaateissa järjestä ja omastatunnosta, mikä aikeuttaa sille ongelmia (esim. koskeeko ihmisoikeudet myös niitä kehitysvammaisia, joilla ei ole sen enempää järkeä kuin omaatuntoa?) Toivo ja Toivo (keskustelu) 31. tammikuuta 2022 kello 15.03 (EET)

Katsoin sen YK-lähdetekstin Wayback machinesta, ja se oli siellä kuten artikkelissakin. Ei lähteistettyä määritelmää voi muuttaa omaksi määritelmäksi. Ja jos katsot ihmisarvo-artikkelia, siellä puhutaan myös arvokkuudesta, joten tähän sitä merkityskeskustelua ei tarvitse tuoda. --Savir (keskustelu) 31. tammikuuta 2022 kello 15.12 (EET)

Totta kyllä, mutta voisi etsiä paremman lähteen. Rekisteröidyn yhdistyksen julkaisema lähteetön ja ilman kirjoittajatietoja oleva teksti ei ole paras mahdollinen auktoriteetti. Toivo ja Toivo (keskustelu) 31. tammikuuta 2022 kello 16.25 (EET)