Keskustelu:Huuttori
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Onko suomenkielinen muoto tarkistettu jostakin? Ainakin Kainuussa puhutaan hutoroista (hutora tai huuttora, mutta ei missään nimessä huuttori), kun tarkoitetaan yksinäistaloja. Vienankarjalaksi se on hutora. Iivarius 21. marraskuuta 2010 kello 01.43 (EET)
- "Huuttori" on Inkerissä ja laajemmin Venäjällä käytetty suomenkielinen nimitys. Löytyy esim. Kuusinen-Ollkaisen Venäläis-suomalaisesta suursanakirjasta. Voit halutessasi lisätä kainuulaisen muodon (mieluiten lähteen kera), mutta kokonaisilmiön kannalta se lienee aika marginaalia. --Esamatti1 21. marraskuuta 2010 kello 19.15 (EET)
- Esimerkiksi Pertti Virtaranta käyttää tuotannossaan pelkästään muotoa hutora, myös niissä teoksissa, jotka eivät suoraan koske karjalaisia. Lisäksi: mikä on se kokonaisilmiö, jonka kannalta karjalasta suomeen lainattu olisi marginaalimpaa kuin inkerinsuomesta suomeen lainattu? Ja missä "laajemmin" huuttoria käytetään? Iivarius 21. marraskuuta 2010 kello 21.04 (EET)
- Jos luet artikkelin, ymmärrät ehkä, että Venäjällä kylärakenne on erilainen kuin Suomessa. Huuttori on siellä erillinen normista poikkeava ilmiö, kun taas Suomessa yksinäistalo on pikemminkin sääntö. Suomen kannalta asiassa ei ole mitään mielenkiintoista, eikä tänne tarvita kaikkia suomen murresanojen muotoja tai selityksiä. --Esamatti1 21. marraskuuta 2010 kello 21.11 (EET)
- En ole pelkästään lukenut artikkelia, vaan käynyt toteamassa tilanteen ihan kenttätyömatkoilla. En penääkään sitä, että tänne tulisi kaikkia mahdollisia murremuotoja, vaan että koko artikkeli olisi suomen kielen kannalta mahdollisimman yleisen muodon mukaan nimetty - ja en näe, että se yleisempi/tunnetumpi muoto olisi huuttori. Iivarius 21. marraskuuta 2010 kello 21.55 (EET)
- Oli aika, jolloin suomea käytettiin Venäjällä laajasti, ja silloin ilmiön suomenkielinen nimi oli nimenomaan huuttori. Koska artikkeli kertoo venäläisestä ilmiöstä, se lienee tähän sopivin termi. Voit toki lisätä esim. loppuun jotain tällaista: "Kainuun murteessa yksinäistalosta on myös käytetty venäläisperäisiä muotoja hutora, huuttora" tms. --Esamatti1 22. marraskuuta 2010 kello 10.15 (EET)
- Tarkennan vielä, että sanaa on käytetty Neuvostoliiton suomenkielisissä lehdissä ja muissa julkaisuissa. Kyseessä ei ole siis puhdas murresana, vaan ns. "petroskoinsuomea". --Esamatti1 22. marraskuuta 2010 kello 10.22 (EET)
- Oli aika, jolloin suomea käytettiin Venäjällä laajasti, ja silloin ilmiön suomenkielinen nimi oli nimenomaan huuttori. Koska artikkeli kertoo venäläisestä ilmiöstä, se lienee tähän sopivin termi. Voit toki lisätä esim. loppuun jotain tällaista: "Kainuun murteessa yksinäistalosta on myös käytetty venäläisperäisiä muotoja hutora, huuttora" tms. --Esamatti1 22. marraskuuta 2010 kello 10.15 (EET)
- En ole pelkästään lukenut artikkelia, vaan käynyt toteamassa tilanteen ihan kenttätyömatkoilla. En penääkään sitä, että tänne tulisi kaikkia mahdollisia murremuotoja, vaan että koko artikkeli olisi suomen kielen kannalta mahdollisimman yleisen muodon mukaan nimetty - ja en näe, että se yleisempi/tunnetumpi muoto olisi huuttori. Iivarius 21. marraskuuta 2010 kello 21.55 (EET)
- Jos luet artikkelin, ymmärrät ehkä, että Venäjällä kylärakenne on erilainen kuin Suomessa. Huuttori on siellä erillinen normista poikkeava ilmiö, kun taas Suomessa yksinäistalo on pikemminkin sääntö. Suomen kannalta asiassa ei ole mitään mielenkiintoista, eikä tänne tarvita kaikkia suomen murresanojen muotoja tai selityksiä. --Esamatti1 21. marraskuuta 2010 kello 21.11 (EET)
- Esimerkiksi Pertti Virtaranta käyttää tuotannossaan pelkästään muotoa hutora, myös niissä teoksissa, jotka eivät suoraan koske karjalaisia. Lisäksi: mikä on se kokonaisilmiö, jonka kannalta karjalasta suomeen lainattu olisi marginaalimpaa kuin inkerinsuomesta suomeen lainattu? Ja missä "laajemmin" huuttoria käytetään? Iivarius 21. marraskuuta 2010 kello 21.04 (EET)