Keskustelu:Euran kirkonkylä

Suurin puute artikkelissa on 1900-luku, jossa kirkon ympärille perustettiin palokunta, seurakuntatalo, siirrettiin kunnantalo, perustettiin kansakoulu ja muuta. Niiden vuosiluvut ja historia voisi liittää vielä tähän. Lähde vain puuttuu.--J Hokkanen (keskustelu) 12. maaliskuuta 2016 kello 11.46 (EET)

Kun tuo Euran pirtti nyt tuli vastaan, niin siitäkin taitaisi saada artikkelin. Se kiinnittää satunnaisen ohikulkijan huomion, mutta mikä se oli, löytyi vsasta wikipediasta.--Urjanhai (keskustelu) 15. maaliskuuta 2016 kello 07.13 (EET)

Totta. Se on huomiota herättävän hieno rakennus. Ja saa tänä vuonna eniten rahaa kunnostukseen Satakunnassa. Siis "juhlavuosi" silläkin. Onkohan siitä lähteitä jossain?--J Hokkanen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 08.31 (EET)

Käyttäjä:Joe K. kirjoitti sen suunnitelleesta arkkitehdista, ehkä hänellä voisi olla jotain hajua. Ainakin erilaisia rakennuskulttuurijulkaisuja tai kulttuuriympäristöohjelmia voi olla. Jos haluaa vaivata irl live organisaatioita, niin Satakunnan museo voi olla kova sana.--Urjanhai (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 08.44 (EET)

Kyllähän Euran pirtistä runsasti tietoa löytyy verkosta. Jalmari Karhula -artikkelin linkeistä osa näkyy tosin olevan vanhentuneita. Kuvan ottaminen rakennuksesta on haastavaa, koska kesäaikaan aurinko paistaa suoraan talon takaa. Pari kertaa olen viereisen hautausmaan parkkipaikalta yrittänyt huonolla lopputuloksella. --Joe K. (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 14.53 (EET)

Taitaa ollakin pilvipouta paras kuvasää. Löysin muuten Euran, Kiukaisten ja Honkilahden historiasta pienen tekstin. Voin lisätä sen artikkeliin tai aloitta sitä myöhemmin. Teen vielä Euran seurakunnan artikkelia.--J Hokkanen (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 22.36 (EET)

Olipas se huono lähde. Etsin tilalle toisen.--J Hokkanen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 10.31 (EET)

Mistä ruotsinkielinen nimi "Kirkeby" on otettu? --Raksa123 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2016 kello 22.56 (EET)

"Kyrkeby" näkyy esiintyvän lähteenä viitatussa Muinaismuistorekisterissä, mutta lähteestä ei käy ilmi mistä se on sinne otettu. Olisikohan sillä mahdollisesti haluttu viitata lähteessä mainittuun maakirjakarttaan käyttäen siinä esiintyvää nimitystä. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 07.22 (EET)

Kyseistä karttaa ei löydy KA:n digitaaliarkistosta sarjasta maakirjakartat, mutta se löytyykin muista uudistuksista: [1] Näitä isoajakoa vanhempia, tai ainakin 1600-luvun lopun karttoja taidetaan kutsua myös ainakin joskus maakirjakartoiksi, mutta arkistossa ne eivät olekaan sarjassa maakirjakartat. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 08.00 (EET)

Kyrkeby on tosiaan noukittu kartasta. Tunnen Eurasta muutaman ruotsinkielisen, jotka ovat jääneet asumaan sinne Ahlstömin paperitehtaan myynnin jälkeen. Ruotsinkieliset muodostivat pienen yhteisön Euraan ja voidaan ajatella Euran ollen lähes "kaksikielinen". Koska Eura on ruotsiksi Eura, ajattelin kuriositeetin vuoksi kirjata Kirkonkylän vanhan ruotsinkielisen nimen sille varattuun kenttään. En osaa sanoa, kuinka oikein se on.--J Hokkanen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 10.31 (EET)

1600-luvun kirjoitusasu ei varmaan vastaa nykyistä. Historiantutkimuksen suhteen maallikkona en edes tiedä, tulisiko se litteroida muotoon Kijrkebij vaiko Kyrkeby. 1700- ja 1800-luviun ruotsinkielisissä kartoissa tai kirkonkirjoissa se luultavasti olisi nykykielen mukaisesti Kyrkoby. Porissa, missä myös on vanha ruotsinkielinen yhteisö, on julkaistu Porin ruotsinkielistä paikannimistä raamatunpaksuinen kirja. En tiedä onko Euran vastaavaa perinnettä tallennettu. --Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 10.41 (EET)

Tuosta kyläkartasta artikkelissa muuten näkyy puuttuvan Soupas, joka näkyy peruskartassa omana kylänään. Se taitaa olla yksinäistalo, joka on ollut kirkonkylän kanssa samaa jakokuntaa, niin kuin näkyy tuosta 1870-luvun maanmittauskartasta.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 08.02 (EET)

Juuri näin. Iso talo, josta otettiin usein nimismiehiä ja kirkon luottamusmiehiä.--J Hokkanen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 10.31 (EET)

Lähteen kappeli

Tietääkö Joe K. mitän Lähteen kappelista? --J Hokkanen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 10.33 (EET)

Ilmeisesti se on sama kuin Köyliön Kirkkokari. --Joe K. (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 15.01 (EET)

Koiviston Olavin historiikissa se oli hiena epämääräisesti kirjoitettu, luulin ensin, että se liitty lähteenojan kyllään. En ole löytänyt siitä mitään tietoa, että se liittyisi nimeenomaan Kirkkokarin kappeliin. Tiedän, että siellä oli kappeli, mutta en ole löytänyt siihen liittyen lähdettä, joka väittäisi sen olevan Lähteen kappeli. Paitsi seurakunnan sivut, mutta niissä on ollut virheitä.--J Hokkanen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 13.36 (EET)

Pappilat

Pappiloiden synnystä on pitäjänhistorioissa joskus kerrottu. Joskus pappilaksi saatetaan ottaa jonkun kylän joku talo, esim. Kiikalassa tehtiin näin. Joskus pappila saatetaan muodostaa niin kuin tuossa arveltiin, kahden aiemman kylään maista perustamalla pappila tyhjälle paikalle niiden väliin, näin tehtiin esim. Somerolla, missä Pappila erotettiin Jaatilan ja Rautelan kylien maista, entisellä kylänrajalla Pappilan kylässä on vieläkin raijoja.--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 13.43 (EET)

Euran pappilan synnyssä on jokin erikoinen kiemura. Sen maat ovat kahden kylän rajalla. En kirjottanut siitä Euran seurakuntaan vielä. Josko joku tietää siitä enemmän.--J Hokkanen (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 14.00 (EET)

En aio lainata Euran historiaa kirjastosta, joten en tiedä. Vanhoissa pitäjissähän tosin, jos Pappila on perustettu ennen isojakoa, vaikuttaa sekin, onko se sellaisten kylien välissä, jotka ovat samaa jakokuntaa, ja joilla siis ei ole ollut keskinäisiä rajoja ennen isojakoa, vai onko se sellaisten kylien välissä, joiden välissä on ollut raja jo ennen isojakoa (kuten Someron Pappila).--Urjanhai (keskustelu) 19. maaliskuuta 2016 kello 14.08 (EET)