Keskustelu:Elinkorko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artikkeli oli kirjoitettu sillä silmällä, että elinkorko olisi joku kuollut ja kuopattu juttu. Totuus on toinen: http://www.hs.fi/talous/a1373684405215 (HS 14.7.2013: Tsaarinajan salaperäinen laitos jakaa yhä rahaa - Elinkorkolaitos on lainsäädännöllinen kummajainen, joka maksaa korkoa tallettajiensa perillisille). Joku jolla on aikaa voisi kehittää artikkelia - voisin itsekin korjata mutta on vähän kiire. Vaihdoin nyt ensialkuun imperfektin preesensiksi.

Kuriositeettina voisi mainita, että termi elinkorko lienee tutuin kansalle Monopoli-pelistä: "Elinkorko erääntyy maksettavaksi. Peri 2.000 mk." --Vesa Linja-aho (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 12.59 (EET)[vastaa]

Kyseessä lienee kaksi eri asiaa, joita kutsutaan samalla nimellä. Käyttämissäni vanhoissa lähteissä sanotaan selvästi, että oikeus elinkorkoon lakkaa sen nauttijan kuollessa, jolloin elinkorko on ikään kuin eläke. Hesarin artikkelissa taas sanotaan, että Hereditas maksaa siihen ammoin sijoitettujen rahavarojen tuottojen korkoa laitoksen osakkaille ja heidän perillisilleen, ja tätä kutsutaan lehtiartikkelissa elinkoroksi, kun "[l]aitokseen aikoinaan sijoitetun pääoman tuotosta osa maksetaan korkona tallettajien perillisille". Laajennusta artikkeli silti kaipaisi, koska minun ymmärtääkseni varsinainen elinkorko tarkoittaa sitä, että laitokseen sijoitetaan tietty pääoma, ja tämä pääoma maksetaan sitten vähissä erissä sen sijoittajalle takaisin elinkorkona sijoittajan eläessä. Jos sijoittaja kuolee pian, suurin osa rahoista jää elinkorkolaitokseen sen hyödyksi, mutta jos sijoittaja elää hyvin pitkään, laitos voi joutua maksamaan elinkorkoa vaikka alkuperäinen sijoitettu pääoma on jo käytetty.

(Sijoitus satatuhatta euroa kerralla, kun tallettaja on 65-vuotias, josta sovitaan maksettavaksi elinkorkona 10 000 euroa vuodessa. Jos sijoittaja elää yli 75-vuotiaaksi, hän saa ilmaista rahaa kuolemaansa saakka, jos kuolee aiemmin, loppurahat menetetään. Ikään kuin jonkinlainen veikkaus elinajasta siis, johon perilliset eivät liity mitenkään.) --Pxos (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 21.08 (EET)[vastaa]

Kuka tuon pääoman sijoittaa laitokseen? Jos tuo esimerkin henkilö, niin hänen ei kannata sijoittaa, vaan pitää ne satatuhatta euroa ja juosta. --Hartz (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 21.31 (EET)[vastaa]
Pyh. Juokse siinä sitten 70-vuotiaana halvaantuneena. Sata vuotta sitten ei ollut työeläkejärjestelmää. Jos 65-vuotiaana työelämästä pois jäävä henkilö laski, että hän on pitkäikäisestä suvusta, jossa eletään 80-vuotiaiksi ja että hän tarvitsee mukavaan loppuelämään noin 10000 rahayksikköä vuodessa ja että hänellä on säästöjä satatuhatta eikä lapsia, kannatti nuo rahat laittaa elinkorkolaitokseen niin, että sieltä tulee joka vuosi tuo kymppitonni vuodessa loppuelämän ajan, kun ei ole mitään muita tuloja, ei saa eläkettä eikä kykene enää työhön. Puhun tässä elinkoron ideasta enkä siitä, kuka voittaa juoksukilpailun. --Pxos (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 22.16 (EET)[vastaa]
Ai niin tuo kysymys "kuka sijoittaa"? No tietysti se, joka sinne rahansa kantaa. Jos kysymys tarkoitti "kuka hullu sijoittaa tuollaiseen", niin siihen ei voi tässä keskustelussa saada vastausta. Pääasia on, voiko Hereditaksen osakkaiden perillisille maksamia pääoman tuottokorkoja kutsua enää elinkoroiksi sanan varsinaisessa merkityksessä. --Pxos (keskustelu) 10. tammikuuta 2014 kello 22.36 (EET)[vastaa]