Keskustelu:Elämä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


(Ensimmäinen keskustelu)[muokkaa wikitekstiä]

Mallia kannattaa ottaa koko artikkeliin englanninkielisestä Life-artikkelista. Onnea kaikille, jotka yrittävät saada tolkkua tähän artikkeliin :) Samulili 11:32 marras 7, 2004 (UTC)

Joku suomenkielentaitoinen voisi hieman siistiä tuota tekstiä, aika karmeita ilmaisuita ja puhekielisyyksiä seassa, keskeneräisiä lauseita ja epäselviä ajatuksia. Niin huonoa kieltä etten ole vähäänaikaan moista nähnyt. --193.166.84.136 12. helmikuuta 2006 kello 11.48 (UTC)

Tuosta artikkelista puuttuu todella monesta kohdasta lähteet ja enpä olisi siitä neutraalistakaan näkökulmasta aivan varma..

Elämän määritelmästä[muokkaa wikitekstiä]

Elämän määritelmä rajoittuu nyt "syntyneisiin" olioihin, joka tuntuu turhan kapealta määritelmältä. Useat (siis käytännössä kaikki) tiedemiehet uskovat bakteerien olevan eläviä, useat myös ajattelevat virusten olevan eläviä. Nämä oliot eivät kuitenkaan "synny". 128.214.205.5 12. helmikuuta 2009 kello 13.35 (EET)[vastaa]

Laatuarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Artikkeli perustuu pääasiassa kirjalähteisiin, ja se on suurimmaksi osaksi minun kirjoittamani keväällä 2019. Aihe on tietysti laaja, mutta artikkelista on paljon linkkejä muihin artikkeleihin, joissa on lisätietoa. Puuttuuko tästä vielä jotain oleellista perustietoa lupaavan tasolle? --Savir (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 17.38 (EEST)[vastaa]

"Elämä on biologinen tila, joka on jollain syntyneellä, mutta ei vielä kuolleella asialla, eliöllä."
Voisiko tätä määritelmää vielä hioa, vaikka onhan se aika runollinen. --Mikko Paananen (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 18.22 (EEST)[vastaa]
Enkkuwikin artikkelin määritelmälause olisi tarkempi, mutta se on 44 sanan mittainen. Kielitoimiston sanakirjasta saisi kolmen sanan mittaisen määritelmän "elintoiminnot biologis-psyykkisenä ilmiönä", mutta riittääkö se? Helsingin yliopistokin tuskailee elämän määritelmän kanssa. --Savir (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 20.09 (EEST)[vastaa]
Kirjoitin määritelmälauseen nyt eri tavalla. --Savir (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 22.16 (EEST)[vastaa]
Elämän synnyssä puhutaan tuplana alkuperähypoteeseista. Riittäisikö nuo kolme yleisintä; niistä olisi hyvä kyllä olla jonkinlainen selitys. --PtG (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 21.35 (EEST)[vastaa]
Laajensin ja selvensin sitä osiota nyt. Ensimmäiset teoriat kertovat siitä, mikä aiheutti elämän synnyn. Viimeiset hypoteesit kuvaavat elämän syntyä molekyylitasolla. --Savir (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 22.54 (EEST)[vastaa]
Kai tämä lupaavaksi voisi mennä. --PtG (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 22.35 (EEST)[vastaa]
Muutamia huomioita. 1) Negatiivinen entropia – tästä olisi kiinnostavaa kuulla hieman lisää. 2) ”Moduulirakenne: elävä olio koostuu soluista” – soluista monikossa, entä yksisoluiset eliöt? 3) Mukautuvuudesta voisi kirjoittaa hieman laveammin. Keskimääräinen lukija ei ehkä tajua, että esimerkiksi kasvit ja jotkin nesteen virtauksen mukana tahdottomasti paikasta toiseen löllyvät pieneliötkin mukautuvat ympäristöön, vaikka eivät aktiivisesti reagoikaan esim. paikalle saapuvaan metsuriin. — Myöhemmin lisää, nyt pitää mennä. --Miihkali (KM) 12. marraskuuta 2020 kello 14.15 (EET)[vastaa]
4) ”Autokatalyyttisenä reaktiojoukkona” – voisi vähän selventää jo leipätekstissä. Suurin osa lukijoista ei kuitenkaan tajua tuosta hölkäsen pöläystä, muttei toisaalta myöskään jaksa lukea linkitettyä artikkelia. 5) Abiogeneesiä yleisellä tasolla voisi käsitellä jossain kohtaa. Nyt aihe tulee implisiittisesti esiin, kun puhutaan elämän synnystä maapallolla. Mutta ilmeisesti tämä elottoman aineksen muuttuminen elolliseksi on jonkinlainen mysteeri edelleen, muidenkin kuin kreationistien joukossa. 6) ”Ihmisen genomin tekninen muokkaaminen on tällä hetkellä kiellettyä.” Pari sanaa voisi ehkä kirjoittaa, miksi näin on. Kiinnostava knoppi nääs! --Miihkali (KM) 12. marraskuuta 2020 kello 15.56 (EET)[vastaa]
On toki aina hyvä löytää tasapaino siinä, että artikkeli on yleistajuinen mutta ei kuitenkaan harhaudu kertomaan aiheista, joita käsitellään muissa artikkeleissa ja joihin on linkitetty. Tekstistä täytyy tehdä lukijalle ymmärrettävä, mutta termien ja käsitteiden avaaminen johtaisi käytännössä siihen, että joutuisimme kopioimaan samoja tekstejä moneen paikkaan, mikä on hypertekstin ajatuksen vastainen. Yksi ratkaisu olisi sellainen, että lukija saisi termin lyhyen selityksen ns. tooltippinä (vie kursori sanan päälle). Sitä ei kuitenkaan ole mainittu saati suositeltu käytännöissä. --Savir (keskustelu) 13. marraskuuta 2020 kello 11.57 (EET)[vastaa]
Joo, no en mä niinkään kaivannut tarkempia määritelmiä vaan enemmänkin lisätietoa aiheesta. Esimerkiksi abiogeneesi liittyy kuitenkin aika olennaisesti elämään yleensä, joten aihetta voisi käsitellä muutenkin kuin vain maapallon elämän historian näkökulmasta. Samoin tuolle negatiiviselle entropialle olisi kiva kuulla perustelua, että miksi näin voidaan ajatella olevan. --Miihkali (KM) 13. marraskuuta 2020 kello 12.06 (EET)[vastaa]

Artikkeli ei nykymuodossaan ole kahden kuukauden arvioinnin jälkeen saanut tarpeeksi kannatusta lupaavaksi, joten arkistoin. --Savir (keskustelu) 21. marraskuuta 2020 kello 10.33 (EET)[vastaa]