Keskustelu:Aulis Rytkönen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Artikkelissa kerrotaan linkin kanssa, että Olli-Pekka Lyytikäinen olisi palkannut Rytkösen Apu-lehteen (ja HJK:hon) , ilmeisesti 1960. Ettei vaan olisi ollut isä-Lyytikäinen eli Olli Lyytikäinen, joka hänet palkkasi?

kumpi oli ensimmäinen ?[muokkaa wikitekstiä]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aulis_Rytk%C3%B6nen tässä linkissä kerrotaan ? Aulis Rytkönen Hän on Suomen ensimmäinen ulkomailla pelannut ammattilainen. Toisenlaista tietoa löytyy myös ! linkistä http://ita suomi.palloliitto.fi/taustasivut/viikon_kysymyksen_tulokset/ että kyseessä oleva pelaaja olisi ollut

Kaarlo Niilonen 1946-> Tanska 1953-55 Sveitsi 

Kuinka on ? Kumpi oli se ensimmäinen ?

Jaa-a, Rytkösestä on yleensä käytetty kyseistä titteliä, mutta kai se on tuo Niilonen sitten, jos palloliitto niin sanoo (linkki ei kyllä toimi).. --ML 22. elokuuta 2005 kello 09.26 (UTC)
Mutta oliko Niilonen ammattilainen, Palloliiton sivuilla puhutaan vain ensimmäisestä ulkomailla pelanneesta. (Tämä keskustelu kuuluu artikkelin keskustelusivulle, siirrän sen sinne). --ML 22. elokuuta 2005 kello 09.31 (UTC)

Suomen palloliiton 100-vuotis juhlakirjassa kerrotaan, että ensimmäinen ulkomailla pelannut on Bror Wiberg, joka pelasi venäjällä jo vuosina 1912-1917. Eli jo 30 vuotta aikaisemmin kuin Kaarlo Niilonen. Pitäisikö vähän muokata tätä juttua ? Kommentin jätti 85.131.28.3 (keskustelu – muokkaukset)

Jos tarkkoja ollaan (ja ainahan me olemme), niin Wiberg ei pelannut ulkomailla, koska Venäjä oli tuolloin samaa maata. --Lax 17. marraskuuta 2009 kello 00.21 (EET)

Vertaisarviointi[muokkaa wikitekstiä]

Replacement filing cabinet.svg Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Suomen tunnetuimpia urheilijoita Ranskassa. Artikkelissa kerrottu koko ura aika laajasti. Mitä kehitettävää? Haluaako joku maaottelumaalit erilliseen taulukkoon tähän tyyliin? Jusb toivon mukaan lisäilee tietoja ja Ras saa skannit, jolloin viitteistys monipuolistuu. Punaisuus on tietty kadonnut ennen mahdollista SS-äänestystä.--Jamppa4720 5. kesäkuuta 2010 kello 14.56 (EEST)

Noh, eihän seitsemästä maalista varmaan mahdotonta ole tuollaista taulukkoa tehdä? Mutta valmennusura ja pelaajaura on erotettava selvemmin, vaikka puhtaasti omat alaotsikot. Tilastoissa ei ole myöskään cupista mitään, kaikki vain liigapelejä, eikä maajoukkuepeleistä ole myöskään tietoja (tajusin, että ei ole myöskään Forlán artikkelissa). Punaisuutta tosiaan on, vaikka näistä vain muutama on artikkelille hyödyllinen. --Lakritsa 6. kesäkuuta 2010 kello 09.28 (EEST)
Suomen Cupin osalta voi todeta, että jos Rytkös-kirjassa ei ole niistä tilastoja niin tuskin niitä on missään saatavilla. Ainoassa Suomi-futiksen pelaajatilastokirjassa ei ole cupin tietoja ja Palloliiton uusimmissakaan kausikirjoissa ei ole cupista muita pelaajatietoja kuin finaalin kokoonpanot ja maalintekijät. --Jusb 6. kesäkuuta 2010 kello 10.15 (EEST)
Suomen cupin tilastoja ei löytynyt mistään, eikä Laxin mukaan niitä taida mistään saada, kun häneltä kysäisin. Tuon uran voisi tosiaan jaotella pelaaja- ja valmentajauraan. Tosin tässä järkevää olisi varmaankin jaottelu aloittaa kaudesta 1967, jolloin pelaajavalmentajan rooli loppui. Mitä haluaisit lisätietoja maajoukkuepeleistä Lakritsa? Kerrankin täydellisiä tietoja löytyy, joten olen valmis niitä pamauttamaan artikkeliin :). Pistän nyt ainakin ne maajoukkuemaalit tuohon artikkeliin.--Jamppa4720 6. kesäkuuta 2010 kello 11.20 (EEST)
Tilastoja milloin maajoukkuepelit on pelattu yms. Tuskin varsinaista leipätekstiä maajoukkueurasta tarvitaan enempää, eiköhän tuolla päästä eteenpäin ja siinä on kaikki oleellinen. Mutta harmillista, jos tilastoja cup-otteluista ei löydy. Ei edes Toulousessa? --Lakritsa 6. kesäkuuta 2010 kello 11.55 (EEST)
Kirjassa sanotaan seuraavaa: Suomensarjan, Ranskan 2 divisioonan sekä Suomen ja Ranskan kotimaisten cupkilpailujen tarkkaa ottelulistaa Rytkösen pelivuosilta ei ole saatavilla. Eli ei pelkästään Suomessa ole 'syyllistytty' pelitilastojen laiminlyönteihin. Nämäkin tilastot ovat muutaman henkilön tutkimustuloksia.--Jamppa4720 6. kesäkuuta 2010 kello 12.10 (EEST)

Rytkösen valmennusmenetelmistä voisi kirjoittaa kappaleen verran jonnekin. Tähtien tarina -kirjan perusteella ainakin Rytkönen toi paljon ammattilaisuralla oppimiaan uusia vaikutteita valmennukseen. Voin lupautua itsekin sellaisen pätkän koostamaan, mutta minne? Pitäisikö Pelityyli-osio nimetä jotenkin toisella tavalla ja kirjoittaa sinne vai tehdä erillinen osio? Toinen asia on Merja Rytkösen mestaruuksien määrä. Tähtien tarina listaa hänelle seitsemän mestaruutta, mutta tässä artikkelissa (ja ilmeisesti Monsieur Magicissa?) kerrotaan määräksi kuusi... --Jusb 9. kesäkuuta 2010 kello 13.08 (EEST)

Väliotsikot menevät uraosiossa turhan pieniksi. Voisiko vaikka Ura-otsikon poistaa ja laittaa Pelaajaura- ja Valmennusura-otsikot pääotsikoiksi kahdella "yhtä suuri kuin" -merkillä (==Pelaajaura==, ==Valmennusura==) ja samalla niiden alaotsikot yhtä isommiksi)? Muuten näyttää hvältä. --JannE 9. kesäkuuta 2010 kello 16.07 (EEST)

Merja Rytkösen mestaruuksien määrä on tuosta Siukosen kirjasta, kuten viitteistä näkyy. Siinä pelivuosiksi tosin ilmoitetaan 1973-81, eli tuo 1972 mestaruus on tainnut unohtua kirjasta. Viitsitkö käydä pistämässä oikean viitteen kohdalle? Tuosta valmentajafilosofiasta on hieman jo kirjoitettu pelityyli-osioon, mutta sen tosin voisi nimetä uudestaan ja kirjoittaa enemmän. Pelifilosofia? JannEn toive kuulostaa ihan järkevältä, joten tehdään niin. Ja kiitos kuvasta!--Jamppa4720 9. kesäkuuta 2010 kello 21.41 (EEST)

Suositeltu?[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka tämä on mennyt läpi suositelluksi? Käsittelyssä on ollut mukana kielenhuoltajakin (Tanar), mutta yhtään vastustusääntä ei ole tullut. Vaikka artikkeli olisi asian suhteen kunnossa, kielellisesti tämän tasoista ei saisi päästää läpi. --Ulrika 19. heinäkuuta 2010 kello 09.19 (EEST)

Esimerkkejä
  • 2. inf. instruktiivin väärä käyttö ("teki paluun Suomeen toimien": paluu tapahtui ennen toimimista eikä toimiminen ilmaise tässä ja muissakaan tapaa). Tässä esimerkissä on myös substantiivitautia, parempaa kieltä olisi sanoa "hän palasi Suomeen ja toimi". Merkkejä on yhtä paljon, eli edes säästöä ei tule, tyylistä puhumattakaan.
  • Sukunimi toistuu 199 kertaa. Noin 50 riittäisi, muut voisi korvata sanalla "hän". --Ulrika 19. heinäkuuta 2010 kello 10.17 (EEST)