Keskustelu:Ateismi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

10.7.2012: Miksi "Humanistiliike" ohjaa Ateismi-sivulle?

Arkistoitua keskustelua: Arkisto 2005–2010.

Haivainnoista riippumattoman todellisuuden ja havainnoijien todellisuuskäsitysten erottaminen[muokkaa wikitekstiä]

"Ateismi ja sen vastakohta teismi ovat tällöin ainoat mahdolliset kannat: jumala on olemassa tai jumalaa ei ole olemassa."

Haivaitsijoista riippumattomassa todellisuudessa asian tila on joko tai. Kantoja asiaan sen sijaan voi olla enemmän, kuten se että jumalaa ei ole, epävarma, jumala on. Tämän eron tekeminen on todella tärkeää selkeyden vuoksi. K.salo.85 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2014 kello 17.15 (EEST)

"1900-luvun alkuvuosikymmeninä kehittynyt looginen empirismi vastusti uskoa yliluonnolliseen.[47]"

"Monet uskonnottomat ajattelijat ovat esittäneet, että tiede ei jätä tilaa uskonnoille muuna kuin ”historiallisesti ja kulttuurisesti tärkeänä todellisuuspaon muotona”[71]. Ateististen arvostelijoiden mukaan uskonto on säilynyt yhteiskunnassa jäänteenä ajoilta, jolloin ihmisten tieto todellisuudesta oli rajoittuneempaa.[72]"

Artikkeli on monin osin nykyfilosofian tiedon vastainen.

Yhtenä esimerkkeinä ylläolevat lainaukset loogisesta empirismistä. Tietoa asiasta mm.: http://en.wikipedia.org/wiki/Logical_positivism


Erityisesti Popper ja Kuhn edesauttoivat tieteen filosofiassa siirtämään loogisen empirismin historian romukoppaan. Tractatuksen kirjoittanut Wittgenstein luopui myös siitä myöhemmän kauden teoksissaan.

Näin loogiselle empirismille jäi paikka populaarikulttuuriin, jossa se mm. suomalaisten ateistien kautta on vaikuttanut kulttuuriimme.

Aiheen rajauksesta ja kuvailun tasapuolisuudesta.[muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjoitelma "Ateismi" tuntuu kuvailevan ateismin lisäksi laajasti mm. joidenkin henkilöiden kantoja kristillisyyteen. On hyvä jäsentää teksti siten, että artikkeli pysyy asiassa, eikä sekoitu muihin aiheisiin. Ateismin opinkappaleisiin mahdollisesti liittyviksi katsottaviin muihin aiheisiin on hyvä viitata jossain erillisessä osiossa.

Toiseksi artikkeli esittelee huomattavan laajan aineiston ateismin puolesta, mutta ei kuvaile ateismista poikkeavien käsitysten osuutta yleisissä olosuhteissa eri aikoina, ja typistää ateismin kritiikin pariin nimelliseen lauseeseen, jotka edustavat sisällöltään paremminkin kirjoittajan mielipidettä kuin ateismin kritiikin sellaista esittelyä, joka vastaisi otannaltaan ateismin puolesta esitettyä. Tämä herättää vaikutelman, että kirjoittajan mielestä ateismi on ollut vallitseva ajattelutapa, ja että sitä kohtaan ei myöskään ole esitetty mainittavaa kritiikkiä. Täten kirjoitelma tuntuu joko tarkoituksellisesti markkinoivan ateismia tai olevan ns. tynkä. Tuomasvesala (keskustelu) 6. lokakuuta 2018 kello 19.14 (EEST)