Keskustelu:Šaria

Kaikki suomalainen lähdekirjallisuus kirjoittaa islamilaisen lain suomeksi ilman diakriittista merkkiä eli šaria. Onko tästä joskus keskusteltu vai miksi sivun nimi on kuitenkin Šari'a? --Ulrika 30. syyskuuta 2006 kello 13.05 (UTC)

Ei "kaikki". Muun muassa lähteissä mainitussa kirjassa "Ihmisoikeudet ja islam" (v. 2004) se kirjoitetaan nimen omaisesti "šari'a" "Islamilainen kulttuuri" kirjassa se kirjoitetaan muodossa "shari'a" --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2006 kello 13.42 (UTC)

En muistanut että sinun kanssasi on oltava erityisen tarkka sananvalinnassaan. Kaikki käytettävissäni oleva lähdekirjallisuus käyttää muotoa šaria, ja kaikenlisäksi muistelen, että suositus on jättää arabialaisperäisistä sanoista pois nämä merkit. Eli vanhastaan se kirjoitetaan šaria, mutta kun aihe on nyt uudestaan tapetilla, aiheesta kirjoittavat ne jotka eivät tiedä, kuinka se suomeksi kirjoitetaan. --Ulrika 30. syyskuuta 2006 kello 13.46 (UTC)

Jaa-a, Jaako Hämeen-Anttila, joka luultavasti jotain asiasta tietää käyttää kirjoitusasua "shari'a". Irmeli Perho, joka on Suomen Lähi-idän instituutin johtaja ja luultavasti myös tietää asiasta jotain, kirjoittaa "šari'a". --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2006 kello 13.55 (UTC)

Varmaankin he ovat - ja ovatkin - oman alansa asiantuntijoita, mutta tuskin oikeita henkilöitä puhumaan suomen kielen oikeinkirjoituksesta. Sehän tässä on ongelmana. --Ulrika 30. syyskuuta 2006 kello 14.05 (UTC)

Itse olen törmännyt useimmiten muotoihin šaria tai sharia. Eikö Kielitoimistolla ole tähän mitään kantaa? --Jetman 30. syyskuuta 2006 kello 14.07 (UTC)

Minulla on se käsitys, että Kielitoimiston kanta on, että juuri šaria olisi se oikea. Lauantaipäivänä puhelinpalvelu ei ole auki, olisin muuten jo soittanut sinne. Katsoin kuitenkin kaikki ulottuvillani olevat hakuteokset ja niissä oli šaria. Olisipa aika outoa, jos yhtäkkiä tässä sanassa ruvettaisiin käyttämään noita ääntämyksestä (kai?) kertovia merkkejä, kun muuten arabiasta peräisin olevissa sanoissa ne on jätetty pois. Ei kirjoiteta 'Allāh (tai mikä merkki siinä alussa onkaan) eikä al-qurʼān, vaan ne on mukautuneet niin että suomalaisen on ne helppo hahmottaa. --Ulrika 30. syyskuuta 2006 kello 14.17 (UTC)

Olisin sharian / šarian kannalla sen yleisyyden vuoksi, mutta ehkä olisi hyvä pitää sivu nykynimellään ennen kuin Kielitoimiston kanta selviää. --Jetman 30. syyskuuta 2006 kello 14.20 (UTC)

Yritän muistaa alkuviikosta asian. Tuosta š/sh -vaihtoehdoista Kielitoimiston kanta on kyllä ihan selvä: suhuäänne kirjoitetaan š. --Ulrika 30. syyskuuta 2006 kello 14.29 (UTC)

Kaikissa 1990- ja 2000-luvulla kirjoitetuissa suomalaisissa islamia käsittelevissä kirjoissa, joita olen nähnyt käytetään diakriittista muotoa joko hattu-ässällä tai "sh":lla. On varsin mahdollista, että aikaisemmin ollaan käytetty erilaista translitteraatiota, mutta viime vuosina julkaistuissa alan johtamien suomalaisten asiantuntijoiden (muun muassa Hämeen-Anttila, Perho, Heikki Palva) kirjoissa kirjoitusasu on ollut diakriittimerkkien suhteen täysin systemaattinen. Tämä ei liene ensimmäinen (eikä viimeinen) kerta, jossa sanojen translitteraatiota on lähdetty muuttamaan lähemmäksi alkuperäiskielen muotoja (esim. kiinankielisille ilmauksille tämä tehtiin joitain vuosia sitten [1]). Samalla tavalla diakriittimerkkejä käytetään joissain muissakin arabiankielisissä termeissä. Kirjassa "Islamilainen kulttuuri" merkin käyttöä selitetään seuraavasti:

»' merkitsee useimmiten 'ain-äännettä, arabian soinnillista fyrangaalia. Sananalkuisessa asemassa se on jätetty merkitsemättä. Eräissä tapauksissa ' esiintyy myös hamzan, katkoäänteen vastineena. Yleensä katkoäänne on jätetty merkitsemättä. Lähin suomalainen vastine kummallekin on katkoäänne kuten jäännöslopuke ennen vokaalialkuista sanaa: anna' 'olla!»

Mitä š/sh-kysymykseen tulee, kielitoimisto suosittelee š:n käyttöä, mutta sh on käsittääkseni edelleenkin hyväksyttävä rinnakkaismuoto (esim. šakki/shakki). --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2006 kello 15.24 (UTC)

Sh on ymmärtääkseni siedetty rinnakkaismuoto eräissä sanoissa, kuten juuri shakki, mutta ei kuitenkaan niin että kaikissa sanoissa voisi vapaasti valita kumpaa käyttää. Mutta kuten sanottu, muusta kirjoitusasusta tulee tietoa ensi viikolla. --Ulrika 30. syyskuuta 2006 kello 15.36 (UTC)

Tämä ei enää kyllä liity mitenkään aiheeseen, mutta totta kai voi valita ihan kumman muodon hyvänsä, kielitoimisto antaa suosituksia eikä määräyksiä (ei niin, että tässä tapauksessa olisi mitään syytä käyttää muuta kuin š:ää). Tämä tuntuu olevan yleisin kielitoimiston asemaan liittyvä väärinkäsitys. Kielitoimisto ei ole suomen kielen ylin auktoriteetti ja virallinen kielenhuoltoinkvisitio, kielitoimisto itsekin toteaa antavansa vain "periaatteellisia ohjeita ja suosituksia" ja monet näistä suosituksista eivät koskaan ole juurtuneet suomalaiseen yleiskieleen. --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2006 kello 15.42 (UTC)

Olet oikeassa, Kielitoimisto ei todellakaan voi laatia lakeja kielenkäytöstä, emmekä me joudu vankilaan, käytämmepä kieltä miten tahansa. Mutta pyrin itse ainakin kirjoittamaan hyvää kieltä ja noudattamaan suosituksia. Paljon näkee tekstiä, joka on kirjoitettu ikään kuin puhekieltä transkriboiden ja ikiomia ratkaisuja tehden. Luulen kuitenkin että ammatikseen tai muuten paljon kirjoittavat yleensä noudattavat Kielitoimiston suosituksia. Mitä pahaa siinä on? Mutta eihän me nyt jakseta tästä ruveta mitään riitaa kehittämään? Minä tiedän sinun kantasi jo ennestään ja sinäkin varmaan minun. Kaikkea hyvää sinulle! t. --Ulrika 30. syyskuuta 2006 kello 16.09 (UTC)

Kuten myös :) ..ja itseasiassa olen henkilökohtaisesti Kielitoimiston suuri fani ja pyrin myös noudattamaan suurinta osaa Kielitoimiston suosituksista. --Joonasl (kerro) 30. syyskuuta 2006 kello 17.13 (UTC)

Kielitoimiston kanta kirjoitusasuun: šaria

Kielitoimiston kanta on šaria. Se on harkittu kanta, jonka takana on toimiston sisällä käyty keskustelu.--Ulrika 2. lokakuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

Kannatan siirtoa tälle nimelle. --Jetman 2. lokakuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

Kai sen sitten voi siirtää, vaikka olisi kyllä erittäin mielenkiitoista kuullu perustelut tälle suositukselle. [Sh/Š]ari'a kun on lähes poikkeuksetta kaikkien alan suomalaisten johtavien Lähi-itä- ja islam-asientuntijoiden käyttämä muoto tuoreessa kirjallisuudessa. --Joonasl (kerro) 2. lokakuuta 2006 kello 10.47 (UTC)

Tieteellisessä kirjallisuudessa on varmaankin käytäntönä muissakin asioissa käyttää täsmällistä, ääntämisen osoittavaa kirjoitusasua arabiankielestä ym. peräisin oleville sanoille. Nyt on kuitenkin kyse yleiskielisestä, ja siihen Kielitoimisto otti kantaa. --Ulrika 2. lokakuuta 2006 kello 10.52 (UTC)

Puusta hyökkäävät deletionistit Iso-Britannian kimppuun

Onpa hankalaa muokata Wikipediaa, kun oksilla väijyvät deletionistit hyökkäävät poistamaan juuri tehdyn lisäyksen, toistamiseen ja palautuksesta huolimatta. Tekojen tuntomerkeistä päätellen he vandalisoivat, vieläpä täysin avoimesti. Hämmentävää tällainen. --Uikku 23. joulukuuta 2008 kello 00.40 (EET)

Lisäämäsi tieto kaipaisi huomattavasti selvennystä ja täsmennystä jotta siitä olisi artikkelissa mitään hyötyä.--91.156.101.24 23. joulukuuta 2008 kello 00.53 (EET)

Tulkitsen, että kyseiset deletionistit eivät osaa taikka viitsi lukea lähteitä, mutta delete-napin käytössään he ovat kyllä estottomia ja vailla impulssikontrollia. Tuntomerkit sopivat täysin häirikkö-tyypin vandaaleihin. --Uikku 23. joulukuuta 2008 kello 00.59 (EET)

Jos lisäät noinkin hämmentävän tiedon artikkeliin, sinun itsesi pitäisi aukikirjoittaa se kunnolla ja tarvittaessa antaa suora sitaatti. Ei kannata ihmetellä jos delete-nappula muuten vinkuu.--91.156.101.24 23. joulukuuta 2008 kello 01.01 (EET)

Jep, aika kova väite rinnastaa Ison Britannian oikeusjärjestelmä Iraniin, Pakistaniin ja Saudi-Arabiaan iltapäivälehden varassa. Omituista kuin en-wikin artikkelissa ei asiasta mainita mitään. --Harriv 23. joulukuuta 2008 kello 01.03 (EET)

Itse asiassa tämä viite löytyy en-wikistä [2] --Otrfan 23. joulukuuta 2008 kello 01.07 (EET)

Artikkelin mukaan shariaa ei sovelleta lainsäädännössä oikeastaan ollenkaan, vaan sharia-tribunaaleilla on vain virallinen asema vaihtoehtoisena sovittelutapana. Sharia-tuomioistuimen päätös on sinänsä sitova, mutta sharia-istuimella on toimivalta vain niissä tapauksissa, joissa kaikki asian osapuolet sen etukäteen hyväksyvät. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, onhan Britanniassa juutalaisilla ollut vastaava järjestelmä jo pitkään. -- Piisamson 23. joulukuuta 2008 kello 01.16 (EET)

Iltalehden tiimoilta löysin tällaisen. --Yst. terv. Teidän Vaude 23. joulukuuta 2008 kello 01.09 (EET)

No mutta tuossahan sanotaan juuri se tieto mitä artikkeliin yritettiin tuoda "...Iso-Britannia soveltaa Shariaa lainsäädännössään varsin laajalti". Heti kun suojaus poistetaan, tulenkin tämän perusteella palauttamaan kyseisen faktatiedon artikkeliin.

Vai oliko lähdekritiikki sitten paikallaan? --ML 23. joulukuuta 2008 kello 01.33 (EET)

Enpä tuota lähteeksi tarjonnutkaan. --Yst. terv. Teidän Vaude 23. joulukuuta 2008 kello 02.03 (EET)

Tässä tulee taas ilmi, kuinka typeriä kumoamisia ML tekee puolueellisesti. --MP-87 & JP-89 23. joulukuuta 2008 kello 01.38 (EET)

Taisi mennä sarkasmi ohi. –Ejs-80 23. joulukuuta 2008 kello 01.44 (EET)

Ei ollut sarkasmia vaan täyttä totta, tarkasta vaikka arkistomme loppuosa. Siinä näitte, että olimme oikeassa, vaikka meitä syrjitäänkin. ML voisi vilkaista peiliin. --MP-87 & JP-89 23. joulukuuta 2008 kello 01.56 (EET)

Artikkeli suojattu

Artikkeli on suojattu vuorokaudeksi muokkaussodan vuoksi. Suojaus voidaan purkaa aiemminkin, jos asiasta päästään yhteisymmärrykseen. -- Piisamson 23. joulukuuta 2008 kello 00.53 (EET)

Kun aiheesta löytyi lisätietoa ja lähteitä, poistin nyt suojauksen, koska toivon että artikkelin muokkaus voi nyt jatkua konsensushenkisesti. -- Piisamson 23. joulukuuta 2008 kello 01.43 (EET)

"Vaikka itse šaria on Jumalan säätämä, niin lain tulkinta on ihmisten käsissä, joka tuo tiettyä väljyyttä."

Eikö tuohon nyt olisi syytä lisätä että kenen mukaan se on Jumalan luoma? Koitin muokata mutta ei jolle kulle kelvannut.

Siinä on lähdeviite, johon Peltimikko viittasi muokkauksesi peruutuksessa: [3]. Eli nykyinen muoto perustuu täysin lähteeseen. --Harriv 31. joulukuuta 2008 kello 13.39 (EET)

Tuo lause saa sen kuulostamaan faktalta että Jumala olisi luonut šarian. Tuohon olisi järkevä lisätä että "Vaikka islamin mukaan itse šaria on Jumalan säätämä," tjsp. 88.112.241.140 31. joulukuuta 2008 kello 13.51 (EET)

Ei vieläkään kuulosta neutraalilta. "Pidetään Jumalan luomana". Kuka pitää? Kommentin jätti 88.112.241.140 (keskustelu – muokkaukset).

Islamilaisessa uskonnollisessa ajattelussa lähtökohtaisesti. --Peltimikko 4. tammikuuta 2009 kello 00.35 (EET)

Aivan, sen pitäisi tulla ilmi selvästi artikkelissa.--88.112.241.140 4. tammikuuta 2009 kello 00.45 (EET)

Vaihdoin epämääräisen "uskonnollisessa" muotoon "islamilaisessa". --88.112.241.140 11. tammikuuta 2009 kello 08.39 (EET)

Sharian mukaan vaaditaan 4 naisen todistus jotta se vastaisi 1 miehen antamaa todistusta, eikä 2 niin kuin tekstissä väitetään.  –Kommentin jätti 193.184.156.21 (keskustelu – muokkaukset)

Lähde? --Jmk 29. heinäkuuta 2010 kello 13.02 (EEST)

YSA: Sharia

Nyt nähtävästi eri instituutiot tappelee keskenään. YSA suosittelee sanaa Sharia (Liittyy erääseen keskusteluun). Mikä nyt onkaan oikea muoto? --Peltimikko 9. elokuuta 2010 kello 11.38 (EEST)

Kivitystuomiosta

Poistettu uutisankka punkkareiden kivityksestä. ref: [[4]] Sjmantyl (keskustelu) 3. huhtikuuta 2012 kello 10.15 (EEST)

Bernard Lewis

Korjasin Lewis- sitaatin suomennoksen mikä oli helppoa, koska alkuperäinen sitaatti on lähteissä. Alkuperäinen suomennos oli luonteeltaan palvova, mutta Lewisin tarkoitusta on helpompi ymmärtää kun tajuaa, että hän ei ylistä islamin neroutta (genius), vaan korostaa, että islamin henki (genius) tai ydin toteutuu nimenomaan sharia-laissa. Toivo ja Toivo (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 23.36 (EEST)

Islamilainen oikeuskäytäntö

Luku on nykymuodossa puutteellinen ja osin ristiriitainenkin. Olisi hyvä jos joku osaisi tiivistää millaista oikeudenkäyttö historian saatossa on ollut muslimimaissa ja millaista se on nyt. Sharia ja fiqh - johdantokappaleesta poistin tekstiä, joka oli vailla lähteitä ja sisälsi asioita, joiden suhteen oli epäselvää oliko kyse uskonasioista vai historiatieteestä Toivo ja Toivo (keskustelu) 1. heinäkuuta 2019 kello 21.46 (EEST)

Shariaan kohdistuva arvostelu

luvussa on nyt hiukan satunnaisia esimerkkeja.

Adoptio

Vaikuttaa turhalta pikku yksityiskohdalta tässä artikkelissa. Sen voisi kai muuttaa linkiksi pääartikkeliin? Toivo ja Toivo (keskustelu) 21. lokakuuta 2019 kello 17.02 (EEST)

Esimerkkejä shariasta

Tämä osuus käsitteli alunperin vain perheoikeutta ja herätti huomaamatta vaikutelman, että sharia olisikin vain sitä (koska siitä yleeensä myös puhutaan sharian osalta). Poistin sen takia adoptioluvun liian mitättömänä esimerkkinä shariasta ja lisäsin tilalle luvun valtio-opista. Toivo ja Toivo (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 21.52 (EEST)

Avioliitto ja naisten asema

Lyhensin osuutta, koska asiasta on oma artikkelinsa Wikipediassa. Sharia on hyvin laaja asia, ja aviolliset jutut ovat siitä vain pieni osa. Toivo ja Toivo (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 11.30 (EEST)

Lähteistä ja viittaamisesta

Huomasin, että viitteissä oltiin käytetty akateemista Nimi+vuosiluku+sivunro -indeksointia. Tämä tekniikka kuitenkin edellyttää, että lähdekirjat, joihin tällä tekniikalla viitataan, laitetaan aakkostetuksi listaksi kuten akateemisten tutkielmien lähdeluetteloissa. Ei riitä, että esimerkiksi ensimmäinen viitelistan maininta teoksesta "Meikäläinen 1968" on muodossa "Matti Meikäläinen, Jaarituksia, Otava, 1968", koska tämä viite voidaan poistaa myöhemmissä muokkauksissa, mikä tarkoittaa, että yhtäkkiä tieto siitä, mistä teoksesta puhutaan on kadonnut! Ja olen sivumennen sanoen törmännyt wikissä viitelistoihin, joissa on viitteitä johonkin "Meikäläinen 1968, s. 666" -teoksiin, ilman, että missään olisi tietoa, mikä teos on kyseessä. Jos johonkin teokseen viitataan toistuvasti, on toki mielestäni asiallista, että siirrytään selkeyden vuoksi akateemiseen standarditekniikkaan, mutta silloin tulee aina lisätä teos kirjallisuuslistaan.--Raži (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 08.12 (EET)

Vähitellen laatuarviointiin?

Tämä artikkeli oli vuoden 2019 alussa vielä vaatimattomassa kunnossa. Siinä oli 17 viittausta, osin sanomalehtiin eikä kaikki edes oikein. Olen muokannut sitä sen jälkeen kaksi kertaa pidemmäksi. Lähdeviittauksia on nyt yli 100. Lienee aiheellista panna arviointiin jonkin ajan kuluttua. Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 15.23 (EEST)

Ennen kuin aloitin, artikkelissa oli paljon heikkouksia, jotka ehkä saa näin jälkeenpäin luetteloida.

1. Yli puolet tekstistä oli kokonaan lähteetöntä (tiedot tosin enimmäkseen aivan oikeita, lähde vain puuttui).

2. Uutta tutkimusta: Muhammed katsottiin historialliseksi henkilöksi, neutraalin suhtautumisen asemesta: ”Koraanin lain suppeuden vuoksi käytännössä šariassa nojaudutaan myös sunnaan eli islamilaisen perimätietoon Muhammadin elinaikanaan asettamasta esimerkistä.”

3. Lähteiden väärää käyttöä + uutta tutkimusta (tietoja ei löydykään annetusta lähdeviitteestä). ”Etenkin sunnalaisessa islamissa voidaan myös painottaa Muhammedia seuranneiden ”oikeaan johdettujen kalifien” esimerkkiä.”

4. Neutraalisuuden puutetta: ”Professori Bernard Lewis on kuvaillut sukupolvien aikana luotua šariaa ja siihen liittyvää laajaa fiqh-kirjallisuutta yhdeksi islamilaisen kulttuurin suurimmaksi saavutukseksi, joka ehkä parhaiten kuvaa islamilaisen sivilisaation luonnetta ja neroutta.” – ”Genius” pitää tässä kääntää ”henkeä” tai ”ydintä”. Toinen esimerkki: ”Mut‘a-termiä käytetään ajoittain väärin prostituution peittämiseksi”. (lainattu Hämeen-Anttilan puolustuspuheesta)

5. Virheellinen painotus: Perhelakia käsitellään laajasti, vaikka se on vain pieni osa shariaa.

6. Pienen vähemmistömielipiteen esittäminen merkittävänä: ”Islamin pyhän kirjan, Koraanin, on tulkittu julistavan miehen perheen pääksi. Toisen tulkinnan mukaan kyseessä on vain taloudellinen vastuuasema eikä se koske oikeutta päättää naisen asioista yleensä.”

7. Niukasti lähteitä, jotka olivat kokonaisuudessaan vinoutuneita.

Toivottavasti vastaavaa ei enää löydy nykyisestä tekstistä. Parantamisen varaa on silti varmasti aina. Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 15.56 (EEST) Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 15.57 (EEST)

Reliance of the Traveller lähteenä

Reliance of the Traveller on lähteen merkitsemisen kannalta hankala, koska teos on tavallaan kaksi kirjaa. Sen pituudesta 600 sivua on al-Misrin teosta "Reliance of the Traveller (Umdat al-salik) ja loput 500 sivua muita tekstejä. Kirjan virallisin sivu ei ole kansi vaan nimisivu. Tässä tapauksessa nimisivulla ei mainita yhtä tekijää vaan siinä on pitkä teksti, joka kertoo, mikä osuus kirjasta kuuluu al-Misrille ja mikä Kellerille.Toivo ja Toivo (keskustelu) 30. marraskuuta 2020 kello 15.07 (EET)