Keskirata

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Storlienin asema on Keskiradan läntinen päätepiste.
Mittbanan
Norrländska Tvärbanan
Mittbanan Storlien.JPG
Perustiedot
Reitti Storlien – Sundsvall
Omistaja Ruotsin valtio
Ylläpitäjä Liikennevirasto
Liikenne
Liikennöitsijä(t) mm. SJ, Green Cargo, Veolia Transport, Hector Rail
Tekniset tiedot
Pituus 362 km
Raiteiden lkm osuus Moradal–Bräcke on kaksiraiteinen, muutoin yksiraiteinen
Raideleveys 1 435 mm
Sähköistys 15 kV 16⅔ Hz AC
Liikenteenohjaus
Kauko-ohjaus kyllä
Ohjauskeskus Ånge
Suojastus kyllä
Kulunvalvonta ATC
Aiheesta muualla

Keskirata (ruots. Mittbanan) on Ruotsin rataverkkoon kuuluva poikittainen rautatieyhteys Norjan rajalta Storlienistä Pohjanlahden rannikolle Sundsvalliin. Rataosan pituus Norjan rajalta laskien on 362 kilometriä, ja se on koko matkaltaan sähköistettyä suojastettua ja kauko-ohjattua rataa. Rataosuus on varustettu myös automaattisella junien kulunvalvonnalla. Rataosa on pääosin yksiraiteinen, vain osuus Moradalista Bräckeen on kaksiraiteista.[1] Rataosa yhtyy suoraan Norjan rajalla Trondheimiin johtavaan Meråkerbaneniin. Norjan puoleista rataa ei ole sähköistetty, joten valtakunnan rajan ylittävät junat ovat dieselveturivetoisia.

Rataa käyttävät mm. Tukholman ja Åren sekä Storlienin välillä liikennöivät X2000-suurnopeusjunat, Intercityjunat sekä yöjunat. Rataosalla liikennöi myös Sundsvallin ja Trondheimin välillä liikennöivä Veolia Transportin operoima Mittnabotåget, jonka kalustona on Östersundin ja Trondheimin välillä BM92-sarjan dieselmoottorivaunuja, ja Östersundin ja Sundsvallin välillä Regina-junayksikköjä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiradan ensimmäinen osuus oli Sundsvall–Torpshammars Järnväg, joka oli yksityinen kapearaiteinen rautatie. Sen pituus oli 60 kilometriä, ja se avattiin liikenteelle 1878. Seuraavana vuonna Ruotsin valtionrautatiet avasi vastavalmistuneen poikkiratansa, Norlannin poikittaisradan (ruots. Norrländska Tvärbanan), Torpshammarin ja Östersundin välille. Vuosina 1879–1881 poikkiradalla ei ollut lainkaan suoraa raideyhteyttä muuhun Ruotsin rataverkkoon, ja yhteydet hoidettiin höyrylaivoilla Sundsvallista käsin kunnes Tukholman ja Ången välinen rautatie valmistui.

Samaan aikaan rakennettiin rautatietä Trondheimista itään. Norjan valtio rakensi radan valtakunnanrajalta Trondheimiin ja Ruotsin valtio rakensi Ruotsin puoleisen osuuden. Tuolloin Ruotsi ja Norja olivat vielä unionissa. Norjan puoleinen Meråkerbanen avattiin liikenteelle 1886. Vuonna 1885 Ruotsin valtio osti Sundsvall–Torpshammars Järnvägin ja rautatie levennettiin normaaliraidelevyiseksi seuraavana vuonna.

Rataosa tunnettiin nimellä Norrländska Tvärbanan aina 1990-luvulle saakka, jonka jälkeen siitä on käytetty nykyisiä nimiä.

Ången ja Dysjönin välillä sijaitsevat liikennepaikat varustettiin releasetinlaittein, ja kyseiset liikennepaikat varustettiin kauko-ohjattaviksi vuonna 1955, jolloin rataosuudesta tuli Ruotsin ensimmäinen kauko-ohjattu osuus.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Järnväg.net – Mittbanan

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]