Kesäpäivä Kangasalla

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kesäpäivä Kangasalla -laulun sanat Haralanharjun torniin maalattuina.

Kesäpäivä Kangasalla (ruotsinkielinen alkuperäisnimi En sommardag i Kangasala), jota joskus kutsutaan ensimmäisen säkeensä mukaan nimellä Mä oksalla ylimmällä, on Zacharias Topeliuksen 1853 kirjoittama runo ja osa Sylvian laulut -sarjaa. Runosta on kaksikin käännöstä suomeksi, yleisemmin käytetty P. J. Hannikaisen (1854–1924) käännös ja harvinaisempi Otto Mannisen (1872–1950) käännös.

Gabriel Linsén sävelsi runon lauluksi 1864. Kesäpäivä Kangasalla nimettiin Pirkanmaan maakuntalauluksi 1995[1] ja sitä lauletaan kesäisenä kotiseutulauluna Kangasalla. Laulu tunnetaan ympäri Suomea, sillä se on ollut vanhastaan yksi suosituimpia koululauluja. Lauluversioissa on yleensä mukana vain runon ensimmäinen, viides ja kuudes säkeistö. Laulu on myös soitinteoksena tunnettu Oskar Merikannon pianoimprovisaationa.

Laulussa esiintyviä paikkoja ovat mm. Längelmävesi- sekä Roine-nimiset järvet ja Harjulan seljänne. Huomattavaa on, että ruotsinkielisessä versiossa laulun paikka on Haralan harju, josta näkyy Vesijärvi. Suomenkielinen versio sijoittuu jommallekummalle Längelmävettä ja Roinetta erottavista harjuista, Keisarinharjulle tai Vehoniemenharjulle.

Kesäpäivä Kangasalla on levytetty useaan otteeseen. Laulettuja levytyksiä ovat tehneet mm. tamperelainen Nekalan tyttökuoro ja yksinlauluna Mauno Kuusisto sekä pianolla Eero Heinonen ja Izumi Tateno.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Maakuntatunnukset Pirkanmaan liiton verkkosivut. Viitattu 5.6.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.