Keriya

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keriya
(kiin. 于田县, Yútián Xiàn)
uiguuriksi كېرىيە ناھىيىسى, Kériye Nahiyisi
Näkymä Keriyaan.
Näkymä Keriyaan.
Keriyan sijainti (punaisella) Hotanin prefektuurissa
Keriyan sijainti (punaisella) Hotanin prefektuurissa

Keriya

Koordinaatit: 36°52′N, 81°42′E

Valtio Kiina
Autonominen alue Sinkiang
Prefektuuri Hotanin prefektuuri
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Piirikunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 39,095[1] km²
Väkiluku (2010) 249 899[1]
 – Tiheys 6,392[1] as./km²










Keriya (kiin. 于田县, Yútián Xiàn, uiguuriksi كېرىيە ناھىيىسى, Kériye Nahiyisi, pinyinin mukaan Yutian) on piirikunta Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Hotanin prefektuurissa Kiinassa. Kaupungin pinta-ala on 39,1 neliökilometriä ja väkiluku 249 899 (2010)[1] Kaupunki on nykyisin suhteellisen pieni, mutta aikanaan siellä kukoisti Karadongin kaupunki, jonka rauniot sijaitsevat lähistöllä. Kaupungin asukkaat ovat pääosin uiguureja.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kameleja Keriyassa.

Keriya sijaitsee Kunlunvuorten juurella Taklamakanin aavikon reunalla. Sen korkeus merenpinnasta on 1 459 metriä. Keriya on keidasalue, joka saa vetensä Keriyajoesta. Joki virtaa Kunlunvuorilta, jossa se saa vetensä sulavista jäätiköistä ja lumeta. Vielä viimeisen jääkauden aikana 9 700–4 000 vuotta eaa. joki virtasi aina Tarimjoelle saakka, mutta nykyisin se kuivuu aavikolle ennen joelle saapumistaan. Alueella vallitsee ankara mannerilmasto. Heinäkuun keskilämpötila on 25 °C ja tammikuun -6 °C. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on vain 50 mm. Aavikoituminen ja vesivarantojen vähäisyys ovat Keriyan nykypäivän ongelmia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Buddhaa esittävä maalaus Karadongista.

Keriya asutettiin rautakaudella ja ensimmäisellä vuosituhannella eaa. paikalliset aloittivat kastelujärjestelmien rakentamisen, mikä mahdollisti laajempimittaisen maanviljelyksen alueella. 200-luvun eaa. ja ajanlaskun alun välillä Keriyan keitaan pääkaupungiksi muodostui Karadong, joka toimi silkkitien yhtenä etappina. Kaupungista lähti myös tie Taklamanin aavikon läpi. Paikallinen kuningaskunta oli kiinalaisen Han-dynastian alainen, mutta sinne rakennetuista buddhalaisistatemppeleistä voidaan päätellä sen saaneen vaikutteita Gandharan alueelta Intian niemimaalta. Silkkitien kautta kaupunkiin levisi persialaisia, intialaisia, kreikkalaisia, tokaarilaisia ja kiinalaisia taidevaikutteita. Han-dynastian aikaisessa kronikassa Houhanshu Keriya mainitaan nimellä Jumi. 400-luvulla jaa. Keriyajoen juoksu muuttui kaakkoon ja keidasalue siirtyi etelään, mikä päätti Keriyan kukoistuskauden. Marco Polo vieraili alueella vuonna 1275 ja mainitsi sen olevan tunnettu jaspiksestaan, kalsedonistaan ja puuvillasta. Keitaan pääkaupunkia kutsuttiin tuolloin nimellä Pem ja sen asukkaat olivat muslimeja.[2]

1800-luvun lopulla Keriyan asukasluku oli noin 15 000. Keriyan muinaista historiaa tunnettiin vain huonosti aina vuoteen 1896 saakka, jolloin ruotsalainen tutkimusmatkailija Sven Hedin löysi Karadongin rauniot Keriyajoen varrelta hiekkaan hautautuneena. Marc Aurel Stein vieraili paikalla vuosina 1901 ja 1908, jolloin varsinaisessa kaupungissa oli pieni linnoitus, jota ympäröi pienet asutuskeskukset. Vuosien 1993 ja 2005 ranskalaiset ja kiinalaiset arkeologit ovat tutkineet Keriyajoen vartta ja alueelta on löydetty useita muita samankaltaisia arkeologisia kohteita.[2]

Västö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Keriyan piirikunnan asukasluku oli 249 899.[1] Vuonna 2000 noin 92 % Keriyan asukkaista oli etniseltä taustaltaan uiguureja, mutta Kiinan keskushallinto on kannustanut han-kiinalaisia siirtolaisia asettumaan alueelle esimerkiksi hallinnon virkatehtävien työpaikkojen avulla.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Hétián Dìqū citypopulation.de. Viitattu 17.11.2017. (englanniksi)
  2. a b c d Alain Cariou: Keriya Encyclopaedia Iranica. Viitattu 17.11.2017. (englanniksi)