Kemin valtaus
| Kemin valtaus | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Osa Lapin sotaa | |||||||||
 Valtakatua Kemin taistelun päättymispäivänä.
| |||||||||
| |||||||||
| Osapuolet | |||||||||
| Komentajat | |||||||||
|
kenraalimajuri Matthias Kräutler | |||||||||
| Vahvuudet | |||||||||
|
divisioonaryhmä Kräutler | |||||||||
| |||||||||
Kemin valtaus (myös nimellä Kemin taistelu) oli 1.–8. lokakuuta 1944 käyty Lapin sodan taistelu.
Lapin sodan alkaessa suurin osa Kemistä oli saksalaisjoukkojen valvonnassa. Ainoastaan Kemiyhtiön ja Veitsiluodon tehtaiden suojaksi oli Luttojoelta siirretty pataljoonan vahvuinen osasto Pennanen.[1][2]
Taistelu Kemin kaupungista alkoi 1. lokakuuta aamuyöllä kello kaksi, samana päivänä jolloin tehtiin Tornion maihinnousu. Suomalaiset valtasivat Ajoksen saaren ja Kraaselin sillan pienen taistelun jälkeen. Sillan saksalaiset kuitenkin valtasivat heti aamulla takaisin.[1][3]
Pennasen avuksi kenraaliluutnantti Siilasvuo lähetti eversti August Kuistion johtaman 15. prikaatin, joka oli jo saanut kosketuksen uuteen viholliseen Olhavan taistelun aikana. Prikaatin eteneminen oli hidasta perääntyvien saksalaisten tuhotessa ja miinoittaessa siltoja ja teitä.[3]
Prikaatin osasto Ojala saapui 5. lokakuuta Veitsiluotoon ja sai yhteyden osasto Pennaseen. Hyökkäysvalmistelut aloitettiin vasta, kun prikaatin pääosat olivat saapuneet 6. lokakuuta Kemiin. Tiedustelujoukkojen tietojen perusteella tiedettiin, että suurin osa saksalaisista oli asemissa kaupungin eteläpuolella. Eversti Kuistio antoi illalla 6. lokakuuta hyökkäyskäskyn, jonka mukaan suuren osan prikaatista tuli kiertää kaupungin itäpuolelle ja aloittaa hyökkäys sieltä 7. lokakuuta klo 11. Samaan aikaan joukkojen muiden osien oli hyökättävä saksalaisten asemiin etelästä.[3]
Hyökkäys kaupungin itäpuolen metsistä yllätti saksalaiset. Kiivaiden taistelujen jälkeen saksalaiset jäivät lähes saarroksiin, mutta osa heistä onnistui kuitenkin pakenemaan kaupungista. Vangiksi suomalaiset saivat 500 saksalaista. Suomalaisten tavoitteena oli saada Kemijoen ylittävät sillat ja lentokenttä ehjinä haltuunsa, mutta saksalaiset ehtivät ne tuhota.[3]
Saksalaiset pommittivat teollisuuslaitoksia syöksypommittajillaan. Taistelujen yhteydessä tuhoutui myös muun muassa Karihaaran kansakoulu ja useita liikerakennuksia. Kolmetoistakerroksinen kaupungintalo yritettiin tuhota räjähdyspanoksin, mutta vaikka rakennus kärsikin suuria vaurioita, pysyi se kuitenkin pystyssä. Asuinrakennuksia tuhoutui 76. Kemin taistelut katsotaan päättyneeksi 8. lokakuuta klo 10.00, kun saksalaiset räjäyttivät Kemijoen sillat.[4] Saksalaisten tappiot olivat satoja kaatuneita. Suomalaiset menettivät kaatuneina tai haavoittuneina yhteensä noin 500 miestä.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hedman, Ossi: ”6. Saksalaissota syksyllä 1944. Kemin uhri viime sodissa”, Kemin kaupungin historia. 2. osa, s. 859–863. Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0.
- ↑ a b Karplund, Heikki: ”Kemin taistelu 1.10.-8.10.1944”, Jatuli XI, s. 155-159. Kemi: Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys, 1967. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c d Pakkala, Keijo: ”Kemin valtaustaistelut 1944”, Jatuli XV, s. 75–92. Kemi: Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 1975. Teoksen verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Historialliset tapahtumapaikat Kemi. Viitattu 5.9.2021.