Kemin valtaus

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kemin valtaus
Osa Lapin sotaa
Valtakatua Kemin taistelun päättymispäivänä.
Valtakatua Kemin taistelun päättymispäivänä.
Päivämäärä:

1.–8. lokakuuta 1944[1]

Paikka:

Kemi, Suomi

Casus belli:

Välirauhansopimuksen ehdot saksalaisten poistamisesta maasta

Lopputulos:

Saksalaiset vetäytyivät

Osapuolet

Suomen lippu Suomi

Natsi-Saksan lippu Saksa

Komentajat

eversti Pennanen
eversti Kuistio

kenraalimajuri Matthias Kräutler

Vahvuudet

Osasto Pennanen
15. prikaati

divisioonaryhmä Kräutler

Lapin sodan taistelut
SyysmanööveritPudasjärviOlhavaTornion maihinnousuTornionlaaksoKemiYlimaaTaipaleenkyläRovaniemiTankavaaraMuonioKäsivarren asemasota

Kemin valtaus (myös nimellä Kemin taistelu) oli 1.8. lokakuuta 1944 käyty Lapin sodan taistelu.

Lapin sodan alkaessa suurin osa Kemistä oli saksalaisjoukkojen valvonnassa. Ainoastaan Kemiyhtiön ja Veitsiluodon tehtaiden suojaksi oli Luttojoelta siirretty pataljoonan vahvuinen osasto Pennanen.[1][2]

Taistelu Kemin kaupungista alkoi 1. lokakuuta aamuyöllä kello kaksi, samana päivänä jolloin tehtiin Tornion maihinnousu. Suomalaiset valtasivat Ajoksen saaren ja Kraaselin sillan pienen taistelun jälkeen. Sillan saksalaiset kuitenkin valtasivat heti aamulla takaisin.[1][3]

Pennasen avuksi kenraaliluutnantti Siilasvuo lähetti eversti August Kuistion johtaman 15. prikaatin, joka oli jo saanut kosketuksen uuteen viholliseen Olhavan taistelun aikana. Prikaatin eteneminen oli hidasta perääntyvien saksalaisten tuhotessa ja miinoittaessa siltoja ja teitä.[3]

5. lokakuuta prikaatin osasto Ojala saapui Veitsiluotoon ja sai yhteyden osasto Pennaseen. Hyökkäysvalmistelut aloitettiin vasta, kun prikaatin pääosat olivat saapunut Kemiin 6. lokakuuta. Tiedustelujoukkojen tietojen perusteella tiedettiin, että suurin osa saksalaisista oli asemissa kaupungin eteläpuolella. Eversti Kuistio antoi illalla 6. lokakuuta hyökkäyskäskyn, jonka mukaan suuri osa prikaatista kiertää kaupungin itäpuolelle ja aloittaa hyökkäyksen sieltä 7. lokakuuta klo 11. Samaan aikaan loput joukot hyökkäävät saksalaisten asemiin etelästä.[3]

Hyökkäys kaupungin itäpuolen metsistä yllätti saksalaiset. Kiivaiden taistelujen jälkeen saksalaiset jäivät lähes saarroksiin, mutta osa onnistui kuitenkin pakenemaan kaupungista. Vangiksi suomalaiset saivat 500 saksalaista. Suomalaisten tavoitteena oli saada haltuunsa Kemijoen ylittävät sillat ja lentokenttä ehjinä, mutta saksalaiset ehtivät ne tuhota.[3]

Saksalaiset pommittivat teollisuuslaitoksia syöksypommittajillaan. Taistelujen yhteydessä tuhoutui myös muun muassa Karihaaran kansakoulu ja useita liikerakennuksia. Kolmetoistakerroksinen kaupungintalo yritettiin tuhota räjähdyspanoksin, mutta vaikka rakennus kärsikin suuria vaurioita pysyi se kuitenkin pystyssä. Asuinrakennuksia tuhoutui 76. Saksalaisten tappiot olivat satoja kaatuneita. Suomalaisten menettivät kaatuneina tai haavoittuneina yhteensä noin 500 miestä.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Hedman, Ossi: ”6. Saksalaissota syksyllä 1944. Kemin uhri viime sodissa”, Kemin kaupungin historia. 2. osa, s. 859-863. Kemi: Pohjolan Sanomat Oy, 1976. ISBN 951-99060-1-0.
  2. a b Karplund, Heikki: ”Kemin taistelu 1.10.-8.10.1944”, Jatuli XI, s. 155-159. Kemi: Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys, 1967. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c d Pakkala, Keijo: ”Kemin valtaustaistelut 1944”, Jatuli XV, s. 75-92. Kemi: Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, 1975. Teoksen verkkoversio.