Euroopan kemikaalivirasto
| Euroopan kemikaalivirasto |
|
|---|---|
| ECHA | |
 |
|
 Euroopan kemikaaliviraston pääkonttori Telakkakadulla Helsingin Punavuoressa. |
|
| Perustettu | 1. kesäkuuta 2007 |
| Tyyppi | Erillisvirasto |
| Toimivalta | Euroopan unioni |
| Sijainti | Helsinki, Suomi |
| Johtaja | Björn Hansen |
| Työntekijöitä | n. 600 |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Euroopan kemikaalivirasto (engl. European Chemicals Agency, ECHA) on Helsingissä toimiva Euroopan unionin erillisvirasto, jonka tehtävänä on antaa teknistä, tieteellistä ja hallinnollista tukea vuonna 2006 annetun REACH-asetuksen toimeenpanossa.
Kemikaalivirasto on kemikaaliturvallisuutta sääntelevä auktoriteetti.[1] Kemikaaliviraston tehtävänä on EU:n uraauurtavan kemikaalilainsäädännön täytäntöönpano. Se auttaa yrityksiä noudattamaan lainsäädäntöä, edistää kemikaalien turvallista käyttöä, antaa tietoa kemikaaleista ja puuttuu huolta aiheuttavien kemikaalien tilanteeseen.[1] Se myös jakaa tietoa kemikaaliturvallisuudesta kansalaisille.
Kemikaalivirasto aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2007 ja työllisti ensimmäisenä vuonna noin sata henkilöä. Vuonna 2017 kemikaalivirasto työllisti 650 henkilöä[2] 27 Euroopan unionin jäsenmaasta. Virasto muutti Annankadulta Telakkarantaan uusiin toimitiloihin vuonna 2020.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksi Suomi tavoitteli Helsinkiin Euroopan elintarvikevirastoa, mutta kun alkoi käydä selväksi, ettei sitä saataisi, Suomi alkoi tavoitella kemikaalivirastoa.[3] Eurooppa-neuvosto päätti kokoontuessaan 13. tammikuuta 2003 sijoittaa Euroopan kemikaalivirasto Helsinkiin,[4] jossa se aloitti toimintansa kesäkuussa 2007. Ensimmäisen vuoden aikana kemikaalivirastossa ei vielä suoritettu viraston pääasiallisia tehtäviä, vaan rakennettiin organisaatiota ja rekrytoitiin työntekijöitä.[4]
Helsingin kaupunki toimi aktiivisesti kemikaaliviraston perustamisvaiheessa ja alkuaikoina. Ulkomailta muuttavia työntekijöiden ja heidän perheidensä kotiutumista Suomeen tuettiin muun muassa järjestämällä asuntoja, tietoa ja perustamalla eurooppalainen koulu.
Kemikaalivirasto otettiin Suomessa hyvin vastaan ja sen toiminta on lähtenyt Helsingissä mallikkaasti käyntiin. Yhteiskunnan hyvä organisointi ja toimivuus sekä työympäristön selkeys ovat vaikuttaneet viraston sujuvaan toimintaan.[5]
Taustalla vaikuttava lainsäädäntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
REACH-asetus on Euroopan unionin lainsäädäntöä, jonka tarkoituksena on suojella sekä ihmisten terveyttä että luontoa kemikaalien aiheuttamilta riskeiltä, mutta samalla myös turvata Euroopan unionin kilpailukyky kemikaaliteollisuuden alalla.[1] REACH-asetus pätee kaikkiin kemikaaleihin teollisista kemikaaleista päivittäiskemikaaleihin kuten puhdistusaineisiin, maaleihin ja tekstiileissä käytettäviin kemikaaleihin. Asetus vaikuttaakin lähes kaikkien yritysten toimintaan kaikkialla Euroopan unionissa.[1] Käytännössä REACH-asetuksen kautta yrityksillä on velvollisuus esittää tietoa käyttämiensä kemikaalien riskeistä sekä niiden turvallisesta käytöstä.
Yritysten tulee rekisteröidä kemikaaliturvallisuutta koskeva tieto virastolle, joka puolestaan julkaisee tiedot EU-kansalaisille Internet-sivuillaan. Tähän mennessämilloin? noin 5 000 vaarallisinta ja yleisintä kemikaalia on jo rekisteröity viraston verkkosivuille. Nykyään myös kuluttajat voivat kysyä jälleenmyyjältä, käyttääkö se kyseisiä kemikaaleja tuotteissaan.[1]
Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Johtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euroopan kemikaaliviraston johtajana toimii Sharon McGuinness. Johtajan tehtäviin kuuluu vastata viraston johtamisesta ja hallinnoinnista valituslautakuntaa lukuun ottamatta. Johtaja toimii myös Euroopan kemikaaliviraston laillisena edustajana ja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.[1]
Hallintoneuvosto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kemikaaliviraston johtava toimielin on neljästi vuodessa kokoontuva hallintoneuvosto, jolla on valvova rooli ja yleinen vastuu talousarvioista ja suunnittelusta. Hallintoneuvoston tehtävinä on muun muassa pääjohtajan sekä valituslautakunnan puheenjohtajan ja jäsenten nimittäminen sekä viraston toiminnasta raportoiminen unionin toimielimille. Hallintoneuvoston puheenjohtaja vuonna 2017 on Sharon McGuinness.[6]
Valituslautakunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puheenjohtajasta ja kahdesta jäsenestä koostuva valituslautakunta päättää REACH-asetuksen 91 artiklassa luetelluista kemikaaliviraston päätöksiä koskevasta muutoksenhausta. Vaikka lautakunta kuuluu kemikaalivirastoon, se toimii itsenäisesti päätöksenteossaan.[1]
Täytäntöönpanofoorumi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Täytäntöönpanofoorumin tehtävänä on toimia yhteistyössä valvoen ja opastaen jäsenmaiden valvonnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Foorumin tavoitteena on kehittää työvälineitä ja -menetelmiä paikallisten viranomaisten käyttöön sekä yhdenmukaistaan valvontaa ja tarkastuksia jäsenvaltioissa. Foorumin jäsenet koostuvat kunkin jäsenvaltion kolmeksi vuodeksi valitsemasta henkilöstä. Tarvittaessa voidaan nimittää vielä viisi lisäjäsentä erityisen pätevyyden vuoksi. Foorumi valitsee itse itselleen puheenjohtajan.[1]
Muut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näiden lisäksi kemikaalivirastoon kuuluu monia eri osastoja, yksiköitä ja komiteoita.
Rekisterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
SVHC-aineet (Substance of Very High Concern) ovat EU:n kemikaaliviraston listaamia vaarallisia aineita.[7] Listalla on runsaat 200 kemikaalia ja se on nähtävillä viraston nettisivulla.[7] Lain mukaan valmistajan tai maahantuojan pitää tietää, mitä aineita tuotteet sisältävät ja tarvittaessa selvittää koostumusta kuluttajalle. [7]
EU:n kemikaalivirastossa on tekeillä uusi SCIP-tietokanta (Substances of Concern in articles as such or in complex objects (products)).[7] Siihen ilmoitetaan esimerkiksi esineet, tekstiilit, koneet, laitteet ja kulkuneuvot, jos niiden jossain osassa on haitallista ainetta yli 0,1 prosenttia osan painosta.[7] 2021 alkaen valmistajat ja maahantuojat joutuvat ilmoittamaan mahdolliset riskiaineet rekisteriin.[7] Ilmoitusvelvollisuus ei koske yrityksiä, jotka pelkästään myyvät tuotteita kuluttajalle.[7] Epäkohtana kaupan alalla pidetään sitä, että vaarallisten aineiden rekisteröintivaatimus ei ulotu verkkokauppaan.[7] SCIP-rekisteri on lähtökohtaisesti julkinen.[7] Jäsenmaa voi vapauttaa esimerkiksi salassapidettävän puolustusalan yrityksen ilmoitusvelvollisuudesta tai virasto salata luottamukselliset tiedot.[7]
SCIP-rekisterin taustalla on jätedirektiivi.[7] Tarkoitus on välittää tieto vaarallisista aineista tuotteen loppupäähän eli kierrätysfirmoille ja jätteenkäsittelijöille.[7] Näin vaarallinen aine voitaisiin eristää jätteeksi ja estää aineen paluu kiertoon.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Euroopan kemikaalivirasto
- ↑ a b Salomaa, Marja: Euroopan kemikaalivirasto muuttaa Helsingin Telakkarantaan – virastolle rakennetaan 8-kerroksinen uudisrakennus Helsingin Sanomat. 4.12.2017. Viitattu 4.12.2017.
- ↑ EU:n Kemikaalivirasto otettu hyvin vastaan Suomessa[vanhentunut linkki] Ajankohtaista, Taloudelliset ulkosuhteet, Ulkoasiainministeriö
- ↑ a b EU:n kemikaalivirasto Helsinkiin[vanhentunut linkki] Tiedotteet, Ajankohtaista, Valtioneuvosto
- ↑ Euroopan unionin kemikaalivirasto aloitti toimintansa Helsingissä 1.6.2007 ec.europa.eu. 15.10.2007. Arkistoitu 15.6.2007. Viitattu 11.3.2019.
- ↑ Hallintoneuvosto Euroopan kemikaalivirasto. Viitattu 4.12.2017.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m Monelle yritykselle tulossa iso urakka – tavarat jääkaapeista moottorisahoihin on syynättävä mutteri kerrallaan ja ilmoitettava myrkyt rekisteriin Yle Uutiset. Viitattu 10.2.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||
