Keltakatkero
| Keltakatkero | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Gentianales |
| Heimo: | Katkerokasvit Gentianaceae |
| Suku: | Katkerot Gentiana |
| Laji: | lutea |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Keltakatkero eli keltainen teräsyrtti (Gentiana lutea) on isohko, monivuotinen yrttikasvi, joka on kotoisin Keski- ja Etelä-Euroopan alppiniityiltä. Suomessa se kasvaa vain viljeltynä.[2]
Keltakatkero kasvaa jopa 1,5 m korkeaksi ja kukkii 4–8 vuoden välein. Kasvin pitkä ja paksu juurakko on sisältä keltainen ja tuoksuu pistävälle. Juurten kitkerä maku johtuu sekoiridoidi-yhdisteistä, mm. gentiopikriinistä ja amarogentiinistä. Kuivattaessa juuri tummenee ja sen aromi voimistuu, mikä johtuu gentianoosi-sokerin hajoamisesta käymisen avulla gentiobioosiksi. Keltaiset kukat muodostavat tiheitä sarjoja lehtien tyveen, ja heteiden ponnet ovat punaiset. Kasvi muistuttaa erehdyttävästi myrkyllistä valkopärskäjuurta (Veratrum album).[2]
Keltakatkeron juurista valmistettua rohdosta on perinteisesti käytetty ruokahaluttomuuden sekä ruoansulatushäiriöiden ja suolistovaivojen hoitoon. Juurta käytetään myös erilaisten katkerojuomien maustamiseen.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Gentiana lutea ITIS. Viitattu 14.8.2009.
- 1 2 3 Keltakatkero Yrttitarha. Ammatti-instituutti Iisakin Osaran maaseutuopetusyksikkö. Viitattu 14.8.2009.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keltakatkero, Gentiana lutea. Puutarha.net. Arkistoitu 2.5.2013.
- United States Department of Agriculture (USDA): Gentiana lutea (englanniksi)