Keltaisten liivien liike

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keltaisten liivien liike
Osa mielenosoituksia Emmanuel Macronia vastaan
Keltaliivejä mielenosoituksessa Vesoulissa, Ranskassa
Päiväys 17. marraskuuta 2018 alkaen
Paikka  Ranska
Syyt
Tavoitteet
  • polttoaineveron vähentäminen
  • elintason kohentuminen
  • minimipalkan nostaminen
  • presidentti Emmanuel Macronin ja tämän hallituksen ero
  • epäsuosittujen talouskurin toimenpiteiden lopettaminen
  • hallituksen avoimuus ja vastuuvelvollisuus työväen- ja keskiluokasta
    • Menetelmät kansalaistottelemattomuus, mielenosoitukset, katusulut, liikenteen estäminen, mellakointi, vandalismi, tuhopoltto, ryöstely
    Status meneillään
    Tappiot
    Pidätettyjä 1 700+ (9. joulukuuta 2018 mennessä)
    Keltaliivi-mielenosoittajia Pariisissa.
    Keltaliivien mielenosoitus moottoritiellä Grenoblen lähellä 17. marraskuuta.

    Keltaisten liivien liike (ransk. Mouvement des gilets jaunes) on Ranskassa verojen ja elinkustannusten nousua vastustanut kansanliike, joka on järjestänyt maassa mellakoihin johtaneita protesteja[1]. Protestit lähtivät liikkeelle polttoaineverosta, jonka oli tarkoitus vähentää ympäristön kuormitusta. Monet protestoijat pitivät yllä keltaisia huomioliivejä, jotka ovat Ranskassa pakollisia autojen varusteita.

    Keltaliiveillä ei ole ollut yhteistä poliittista näkemystä tai ideologiaa.[2][3]

    Marras-joulukuussa 2018 koko maahan levinneet protestit kokosivat lähes 300 000 mielenosoittajaa[4]. Pariisin keskustassa oli suuria mellakoita, joista syntyivät suuret aineelliset vahingot. Protestoijat sytyttivät autoja tuleen ja tunkeutuivat kauppoihin. Poliisi pidätti protestoijia. Ranskan valtio käytti kyynelkaasua ja vesitykkejä ja harkitsi poikkeustilaa.[5] Poliisit ja mellakoijat tappelivat keskenään. Poliisi käytti kumiluoteja. Mellakoissa tuli vammoja puolin ja toisin 4000:lle. 11 kuoli protestien sivuvaikutusten takia muun muassa ajettuaan katusulkuihin. Äärivasemmistoa ja äärioikeistoa liittyi protestoijiin. Nämä myös tappelivat toistensa kanssa. Protestoijat katsoivat presidentti Emmanuel Macronin suosineen liikaa rikkaita ja olleen lisäämässä köyhempien verotusta. Protestoijat vaativat muun muassa kansanvallan lisäämistä ja presidentti Macronin eroa. Protestoijien ajamilla asioilla oli laajan kansankerroksen tuki, mutta ihmiset yleensä vastustivat väkivaltaa. Sunnuntaina 1. joulukuuta 2018 tehdyn kyselyn mukaan keltaliivejä tuki 72 prosenttia ranskalaisista. Vastaajista 85 prosenttia vastusti väkivaltaisuuksia.[6]

    Aluksi Macron sanoi mielenosoittajille, että Ranska ei tingi polttoaineveroista tai muusta Ranskan hiilijalanjälkeä ja saasteita vähentävästä politiikasta. Mutta protestien jatkuttua viikkoja hallitus taipui[7] ja ilmoitti jäädyttävänsä polttoaineiden veronkorotukset ja sähkön ja kaasun hinnat.[8] Hallitus nosti palkkoja ja leikkasi veroja. Tämä ajoi Ranskan taloutta epätasapainoon.[9] Macronin suosio kasvoi loppuvuodesta 2019 jonkun verran.[10] Protestoijat jatkoivat silti myönnytysten vaatimista hallitukselta.[11]

    Keltaliivit jatkoivat protestointiaan. Mielenosoituksiin osallistuvien määrä hiipui huomattavasti. Vuoden päästä järjestetyissä vuosipäiväprotesteissa oli Pariisissa mukana enää joitain satoja[12]. Vielä tässä vaiheessa keltaliiveillä oli melko suuri kansan tuki. Monet eivät silti pitäneet alkuaikojen suurprotesteista[13].

    Koronapandemian liikkumisrajoitukset ja liikkeen hajanaisuus heikensivät keltaliivejä vuodesta 2020 merkittävästi. Monet siirtyivät protestoimaan koronarajoituksia.[14]

    Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Keltaisten liivien liike sai alkunsa, kun pariisilainen Priscillia Ludosky, jolla on verkossa toimiva kosmetiikkaliike, käynnisti internetissä vetoomuksen, jossa pyydettiin laskemaan polttoaineen hintoja. Hän eritteli hinnanmuodostuksen ja huomasi, että polttoaineen hinnasta Ranskassa yli puolet on veroja. Lyijyttömän bensiinin hinta Ranskassa oli tuolloin 1,41 euroa. Vetoomus jäi lähes ilman huomiota lokakuuhun asti, jolloin Pariisissa asuva kuorma-autonkuljettaja Éric Drouet huomasi vetoomuksen ja alkoi kierrättää sitä Facebookissa ystäviensä keskuudessa. Sanomalehdet alkoivat kirjoittaa vetoomuksesta, ja allekirjoitusten määrä lisääntyi nopeasti 700:sta 200 000:een. Joulukuun 2018 alussa vetoomuksessa oli yli 1,15 miljoonaa allekirjoitusta.[7]

    Mielenosoitukset alkoivat, kun vetoomuksen tueksi järjestettiin mielenosoituspäivä 17. marraskuuta 2018, jolloin ”kaikki tiet tukittaisiin” polttoaineverojen vastustamiseksi.[15]

    Protestoijat ovat usein pukeutuneet keltaisiin turvaliiveihin, jollaiset on Ranskassa oltava kaikissa autoissa.[16]

    Osallistujat käyttävät viestinnässä sosiaalista mediaa, eikä liikettä johda mikään muodollinen, organisoitu poliittinen puolue, ammattiyhdistys tai muu ryhmä. Raporttien mukaan protestoijat edustavat koko poliittista kirjoa ja heitä on kaikkialla Ranskassa, myös asumalähiöissä ja maaseudulla. Ihmiset ovat kyllästyneitä nouseviin hintoihin ja paikallaan polkeviin palkkoihin.[17]

    Protestoijia tukivat alun perin Ranskan pikkukaupungeissa ja maaseudulla asuvat ihmiset, jotka liikkuvat paljon autolla. Analyytikkojen mukaan keltaisten liivien riveihin liittyvät ovat alemman keskiluokan tulotason työläisiä, jotka sanovat, että he tulevat tuskin toimeen. He sanovat myös saavansa niukasti julkisia palveluita maksamiensa verojen vastineeksi, vaikka asuvat yhdessä Euroopan korkeimmin verotetuista maista.[18]

    Keltaisten liivien mielenosoitusten ohessa tyytymättömyys levisi myöhemmin ambulanssinkuljettajien keskuuteen ja joihinkin lukioihin, joissa oppilaat vastustivat koulutusuudistuksia.[18]

    Tyytymättömyyttä kouluissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Oppilaiden mielenosoitus Pariisista länteen olevan Mantes-la-Jolien koulun ulkopuolella päättyi yhteenottoihin poliisin kanssa ja yli 140 henkilön pidätykseen. Oppilaat vastustivat tutkinnonuudistussuunnitelmia, joiden he sanoivat rajoittavan mahdollisuuksia ja ruokkivan epätasa-arvoa. Poliisi sanoi, että koulussa pidätettyjä epäillään osallistumisesta ”aseistettuun kokoontumiseen” ja että poliisi halusi puuttua tilanteeseen, joka oli karkaamassa käsistä. Sosiaalisessa mediassa herättivät raivoa kuvat ja videot, joissa Ranskan mellakkapoliisi pakotti koulun oppilaita polvistumaan kädet pään takana.[19]

    Protestien syy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Polttoaineveron korotuksen tarkoitus oli ilmastonmuutoksen hillintä, johon pyritään vähentämällä perinteisten polttoaineiden kulutusta.[20] Korotuksen seurauksena polttoaineiden hinnat ja elinkustannukset nousivat[21] ja keskiluokan ja työväestön käytettävissä olevat varat pienenivät. Macronin hallitus leikkasi myös eläkkeitä. Samalla väitettiinkenen mukaan? veropolitiikan suosivan rikkaita. Lisäksi Ranska on presidenttivaltainen maa, jossa moni on kokenut jäävänsä poliittisen päätäntävallan ulkopuolelle.[22][23][24]

    Keltaliivien vaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Keltaliiveillä ei ole virallista organisaatiota, mutta hallituksen peruttua polttoaineveron korotuksen sosiaaliseen mediaan ilmestyi silti ”keltaliivien” nimissä lista lisävaatimuksista, kuten eläkkeiden ja vähimmäispalkan 40 prosentin korotus, eroaminen EU:sta, epätoivotun siirtolaisuuden estäminen ja valtion työntekijämäärän valtava lisääminen[11] sekä kaikkea mahdollista kansan vallasta alkaen. Nopeudenvalvontakameroiden määrää haluttiin vähentää ja muovipullot ja muuntogeeninen ruoka kieltää.[2] Yksi tärkeä työkalu, jonka käyttöönottoa keltaliivit ovat vaatineet, on kansalaisaloite eli RIC ("Le référendum d’initiative citoyenne").lähde?

    ”Keltaisten liivien” protestit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    2018[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Protestoijat pysäyttivät liikenteen yli tuhannessa mielenosoituksessa 17. marraskuuta 2018. He sulkivat myös polttoainevarastoille vieviä teitä. Yksi protestoija kuoli, kun mielenosoittajien saartama nainen joutui paniikkiin ja ajoi väkijoukkoon. Kaikkiaan protestoijia oli yli 50 000.[25]

    24. marraskuuta 106 000 ”keltaliiviä” protestoi eri puolilla Ranskaa. Pariisissa mielenosoittajia oli 8 000, ja siellä protesti muuttui väkivaltaiseksi. Ääriainekset sytyttivät kohteita kaduilla tuleen ja tekivät katusulkuja. Poliisi vastasi vesitykein ja kyynelkaasulla. Viranomaiset sallivat rauhanomaisen protestin, mutta pyrkivät hajottamaan laittomat mellakat.lähde?

    1.–2. joulukuuta Macronin eroa vaativissa protesteissa tapahtuneissa onnettomuuksissa kuoli kaksi ihmistä. Jotkut varastivat poliisiautosta rynnäkkökiväärin. Mellakoijat myös sytyttivät erään rakennuksen tuleen. Jotkut tunkeutuivat liikkeisiin ryöstelemään. Protestoijat polttivat joulukuun 2. päivänä 200 autoa.lähde?[26] Pariisissa loukkaantui 133 henkilöä, joista ainakin yksi vakavasti. Hallitus piti hätäkokouksen.[27] Poliisi pidätti 410 ihmistä. Pariisin noin 5 500 mielenosoittajasta noin 1 500:n uskottiin olevan laittomuuksiin ”yllyttäjiä”.lähde?

    Joulukuun alussa Ranskan sisäministeriön virkailija kertoi uutistoimisto AFP:lle, että viranomaisia oli vahvistettu ”merkittävän väkivallan” takia, kun sekä oikeiston että vasemmiston aktivistit olivat suunnitelleet yhtymistä mielenosoituksiin lauantaina.[28]

    8. joulukuuta mielenosoituksia järjestettiin muun muassa Lyonissa, Bordeaux’ssa, Toulousessa, Marseillessa ja Grenoblessa. Arvioiden mukaan mielenosoituksiin osallistui noin 125 000 henkilöä, joista Pariisissa noin 10 000. Mielenosoitusten valvontaan osallistui lähes 90 000 poliisia. Heistä 8 000 oli Pariisissa, jossa käytettiin myös 12:a panssaroitua ajoneuvoa.[29] Mielenosoittajat polttivat autoja ja rikkoivat ikkunoita. Lauantaina 8. joulukuuta yli 130 ihmistä loukkaantui, heistä 20 oli poliiseja. Talousministeri piti mellakoita katastrofina maan taloudelle.[30]

    9. joulukuuta mielenosoittajia oli 136 000, ja heistä pidätettiin 1 700. Mellakat aiheuttivat suuret taloudelliset vahingot.[31]

    15. joulukuuta Pariisissa oli vajaat 3 000 mielenosoittajaa, joista iltapäivään mennessä otettiin kiinni lähes sata. Ranskan sisäministeriön mukaan koko maassa oli keskipäivällä liikkeellä noin 35 000 mielenosoittajaa. Sisäministeriö oli määrännyt eri puolille maata järjestystä valvomaan lähes 70 000 poliisia.[32]

    22. joulukuuta Pariisissa osoitti mieltään noin 800–1 000 ihmistä.[33] Poliisi otti kiinni erään mielenosoituksen järjestäjän, jonka väitettiin kehottaneen protestoijia tunkeutumaan presidentinlinnaan. Eräs sivullinen kuoli ajettuaan päin rekkaa, joka oli asetettu tiesuluksi.[34] Poliisi varautui mahdollisiin isompiin mielenosoituksiin välipäivinä muun muassa metroasemia sulkemalla.[35]

    2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Loppiaisaattona 5. tammikuuta 2019 Ranskassa osoitti mieltään yhteensä 30 000 keltaliiviä. Keltaliivejä tuki nyt noin 55 prosenttia ranskalaisista.[36] Pariisissa protestoijia oli 3 500.[37] Rauhanomainen mielenosoitus muuttui yhteenotoiksi poliisien kanssa Seinen silloilla.[38] Sunnuntaina 6. tammikuuta 2019 mieltään osoitti noin 50 000 ihmistä, joista osa mellakoi. Protestoijat sytyttivät tuleen ajoneuvoja, ravintolalaivan ja rakentamiaan katuesteitä.[39] Poliisi vastasi kumiluodein, kyynelkaasulla ja vesitykein. Jotkut mielenosoittajat tunkeutuivat ministeriön sisäpihalle rikkomalla portin työkoneella.[40] Ranskan hallituksen tiedottaja Benjamin Griveaux pakeni rakennuksesta.[41][42]

    Seuraavana lauantaina 12. tammikuuta 2019 liikkeellä oli 84 000 protestoijaa, joista poliisi otti kiinni 244. Protestia oli tukahduttamassa yhteensä 80 000 poliisia. Protesti oli yleisesti ottaen melko rauhallinen, vaikka Riemukaarella olikin yhteenotto mellakoijien ja poliisin välillä.[43] Mellakoita oli myös muutamassa muussa kaupungissa.[44]

    28. tammikuuta pidettiin myös keltaliivien harjoittamaa väkivaltaa vastustaneiden punahuivien protesti.[45]

    2. helmikuuta pidettiin keltaliivien protesti, jossa vastustettiin muun muassa poliisin kumiluotien käyttöä.lähde?

    9. helmikuuta Pariisissa mielenosoituksiin osallistui muutama tuhat ihmistä.[46] Koko maassa mielenosoittajia oli 54 000. Äärioikeisto ja -vasemmisto protestoivat toisiaan vastaan.[47] Äärioikeisto pyrki yllyttämään keltaliivejä protestoimaan.[48]

    Syyskuussa ensin ilmastoliike, sitten keltaliivit osittivat mieltään Pariisissa. Radikaalit ”mustan blokin” anarkistit pyrkivät yhteenottoihin poliisien kanssa.[49]

    2. maaliskuuta noin 40 000 protestoi.

    9. maaliskuuta keltaliivejä oli Pariisissa noin 30 000, joka oli 1/10 huippukaudesta.[50]

    16. maaliskuuta protestien kovien vastatoimien takia poliisipäällikkö vaihdettiin.[51]

    14. heinäkuuta muutama sata protestoi itsenäisyyspäivänä.[52]

    16. marraskuuta mielenosoituksia järjestettiin parisataa eri puolilla Ranskaa. Pariisin mielenosoituksissa oli enää muutamia satoja. Tarkkailijoiden mukaan liike ei ollut silti vieläkään merkityksetön.[12]

    2020[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    19. tammikuuta Pariisissa järjestettiin hallituksen vastaisia mielenosoituksia joissa poliisi joutui turvautumaan kyynelkaasuun. Mielenosoitusta lietsoi erityisesti mielenosoittajien kohtaama poliisiväkivalta ja sosiaalisessa mediassa levinnyt video jolla mellakkapoliisi hakkaa mielenosoittajaa.[53]

    23. tammikuuta mielenosoituksia järjestettiin useissa eri Ranskan kaupungeissa. Sosiaalisessa mediassa levisi videoita mielenosoituskulkueesta ainakin Lyonissa.

    28. tammikuuta poliisit ottivat yhteen mieltään osoittaneiden palomiesten kanssa.[54]

    2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    11. helmikuuta joitakin Keltaisten liivien liikkeen jäseniä osallistui Pariisissa järjestettyyn Freedom Convoy 2022 mielenosoitukseen. [55]

    Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Ranskan hallitus on suostunut lykkäämään polttoaineveron korotusta puoleksi vuodeksi, mutta sillä ei ole ollut vaikutusta mellakoihin, jotka ovat jatkuneet muista syistä.[56] Helena Petäistön mielestä mellakat ovat pahimmat sitten vuoden 1934.[57] Hallitus on pohtinut lisämyönnytyksiä olemalla avoin matalapalkkaisten auttamiselle.[28]

    Mielenosoitukset ovat kasvaneet laajemmaksi presidentti Macronin ja hänen linjansa vastustukseksi. Macronin on vaikeaa tukahduttaa mellakoita, sillä niillä ei ole johtajaa eikä asialistaa. Marine Le Pen ja Jean-Luc Mélenchon ovat vaatineet kansalliskokouksen hajottamista ja uusia vaaleja järjestettäväksi.[58]

    10. joulukuuta presidentti Macron esiintyi kansan edessä ja lupasi myönnytyksiä. Macron lupasi, että pienimpiä palkkoja nostetaan 100 eurolla kuukaudessa, mikä vastaa seitsemän prosentin korotusta. Tuon palkankorotuksen maksaa valtio eivätkä työnantajat. Lisäksi eläkkeiden veronkiristyksen ulkopuolelle rajataan alle 2 000 euron kuukausieläkkeet. Myönnytykset tarkoittavat sitä, että Macronin pyrkimys kuroa budjettivajetta umpeen ei onnistu ja Ranskan valtion budjettialijäämä kasvaa 2,8 prosentista 3,5 prosenttiin.[59][60]

    Ulkomaisia reaktioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Yhdysvaltain presidentti Donald Trump näytti tukevan keltaliivien vaatimuksia. Hän tviittasi, että ihmiset eivät halua maksaa suuria summia rahaa kyseenalaisesti johdetuille kolmannen maailman maille ympäristönsuojelun nimissä ja kehotti Ranskaakin luopumaan Pariisin ilmastosopimuksesta ja palauttamaan rahat kansalle alempien verojen muodossa. Trump oli ilmeisesti nähnyt videon jossa mielenosoittajat ”halusivat Trumpin”. Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drianin mukaan video oli kuvattu Trumpin Lontoon vierailulla eikä Ranskassa, ja hän kehotti Trumpia olemaan puuttumatta Ranskan asioihin.[61][62]

    Anglosaksinen media kertoi yhdysvaltalaisen Alliance for Securing Democracyn selvityksestä, jonka mukaan venäläiset trollit lietsovat Ranskan levottomuuksia Twitterissä.[63] Ranskan tiedustelupalvelu on tutkinut väitteitä.[64]

    Protesteja muualla Euroopassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Muissa Euroopan maissa esiintyi pienemmässä mitassa kansallismielistä EU- ja pakolaisvastaista keltaliiviliikehdintää.[65]

    Suomessa Keltaliiviliike on toiminut joulukuusta 2018. Erisuuruisia protesteja on järjestetty siitä lähtien kahden viikon välein.lähde?

    Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    1. ↑ Juho Mäki-Lohiluoma: Emmanuel Macronilla vain 18 prosentin kannatus verkkouutiset.fi. 12.6.2018. Viitattu 9.12.2018.
    2. ↑ a b Keltaliivien vaatimuslistat muistuttavat lasten kirjeitä joulupukille (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 8.12.2018.
    3. ↑ Gopnik, Adam: The Yellow Vests and Why There Are So Many Street Protests in France The New Yorker. 6.12.2018. Condé Nast. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
    4. ↑ #GILETS_JAUNES Le ministre de l'Intérieur indique que le Franceinfo. Viitattu 17.11.2019. (ranskaksi)
    5. ↑ Ranska harkitsee poikkeustilaa, uusisuomi.fi 2.12.2018
    6. ↑ Cigainero, Jake: Who Are France's Yellow Vest Protesters, And What Do They Want? npr. 3.12.2018. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
    7. ↑ a b Rubin, Alissa J.: France’s Yellow Vest Protests: The Movement That Has Put Paris on Edge The New York Times. 3.12.2019. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
    8. ↑ Ranskan hallitus yrittää tyynnyttää keltaliivit Yle Uutiset. 4.12.2018.
    9. ↑ Ranska helpottaa sekä yritysten että kotitalouksien verotaakkaa, taustalla keltaliivien mielenosoitukset Yle Uutiset. Viitattu 17.11.2019.
    10. ↑ Ranskan presidentin pohjamudissa madellut suosio kasvaa hitaasti keltaliivien mielenosoitusinnon laimentuessa Yle Uutiset. Viitattu 17.11.2019.
    11. ↑ a b Yli sata loukkaantui, poliisi käytti kyynel­kaasua ja pidätti 1 700 ihmistä kelta­liivien mielen­osoituksissa Ranskassa (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 8.12.2018.
    12. ↑ a b STT–AFP: Keltaliivit ovat marssineet Ranskassa jo vuoden – alkuajoistaan supistunut protestiliike lupaa viikonlopuksi isompia mielenosoituksia Ilta-Sanomat. 16.11.2019. Viitattu 17.11.2019.
    13. ↑ Pariisissa leviää kyynelkaasu – poliisi on ottanut kiinni kymmeniä keltaliivien vuosipäivän mielenosoituksessa Yle Uutiset. Viitattu 17.11.2019.
    14. ↑ Emmanuel Macronia vastaan kapinoineet keltaliivit uupuivat, mutta mielenosoittajien tyytymättömyys jäi kytemään Yle Uutiset. 21.4.2022. Viitattu 21.4.2022.
    15. ↑ Leonardo Bianchi: Chi sono i 'gilet gialli', la versione francese dei Forcone Vice. 20.11.2018. Viitattu 1.12.2018. (italiaksi)
    16. ↑ Bock, Pauline: France's violent 'yellow vest' protests are about much more than a fuel tax. But is President Macron listening? NBC News Think. 8.12.2018. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
    17. ↑ Melendez, Steven: Who are the “Yellow Vests”? 4 things to know about the violent Paris protests Fast Company. 3.12.2018. Mansueto Ventures, LLC. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
    18. ↑ a b The 'yellow vest' movement explained Aljazeera. 4.12.2018. Al Jazeera Media Network. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
    19. ↑ France protests: Footage of students 'humiliated' by police BBC News. 7.12.2019. Viitattu 10.12.2018. (englanniksi)
    20. ↑ Eero Heinäluoma: ”Keltaisten liivien” mellakat varoitus myös Suomelle Uusisuomi.fi. Viitattu 9.12.2018.
    21. ↑ Jo yli 200 pidätetty Pariisissa, ainakin 65 loukkaantunut aamulehti.fi. Arkistoitu 9.12.2018. Viitattu 9.12.2018.
    22. ↑ Massapidätyksiä, kyynelkaasua ja vesitykkejä Pariisissa Uusi Suomi. Viitattu 9.12.2018.
    23. ↑ Yli 1 700 pidätettiin Ranskan protesteissa iltalehti.fi. Viitattu 9.12.2018.
    24. ↑ Analyysi: Kuusi syytä, miksi ranskalaiset aikovat tänään yhä osoittaa mieltään Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2018.
    25. ↑ ”Keltaliivit” protestoivat Ranskassa Macronin veropolitiikkaa iltalehti.fi. Viitattu 9.12.2018.
    26. ↑ Hätäkokous: Ranska harkitsee poikkeustilaa Uusisuomi.fi. Viitattu 9.12.2018.
    27. ↑ Ranskan valtionjohto piti hätäkokouksen Pariisin rajujen mellakoiden takia (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 1.12.2018. Viitattu 10.12.2018.
    28. ↑ a b BBC (englanniksi)
    29. ↑ Yellow vest protest in Paris sees police detain hundreds BBC News. 8.12.2018. Viitattu 9.12.2018. (englanniksi)
    30. ↑ Keltaliivit jättivät jälkeensä palaneita autoja ja rikottuja ikkunoita Pariisissa (digitilaajille) Helsingin Sanomat. 9.12.2018.
    31. ↑ Poliisi pidätti yli 1 700 "keltaliivien" lauantain mielenosoituksissa Ranskassa Yle Uutiset. Viitattu 9.12.2018.
    32. ↑ Ranskassa mielenosoittajat jälleen liikkeellä, Yle uutiset ulkomaat 15.12.2018
    33. ↑ Ranskan poliisi pidätti keltaliivien johtohahmon Ilta-Sanomat. 22.12.2018. Viitattu 22.12.2018.
    34. ↑ Kymmenes kuolonuhri keltaliivien protesteihin liittyen iltalehti.fi. Viitattu 22.12.2018.
    35. ↑ Elisa Hyvärinen: Versaillesin palatsi suljettu mielenosoitusten vuoksi verkkouutiset.fi. 22.12.2018. Viitattu 22.12.2018.
    36. ↑ Elisa Hyvärinen: Keltaliivien mielenosoitukset yltyivät jälleen verkkouutiset.fi. 1.5.2019. Viitattu 5.1.2019.
    37. ↑ 50 000 personnes ont manifesté dans toute la France Le Monde.fr. 5.1.2019. Viitattu 5.1.2019. (ranskaksi)
    38. ↑ Ranskassa keltaliivit yrittävät pitää mielenosoitukset liikkeessä Yle Uutiset. Viitattu 6.1.2019.
    39. ↑ Johannes Kotkavirta: Keltaliivit riehuivat ja sytyttivät paloja Pariisissa Ilta-Sanomat. 6.1.2019. Viitattu 6.1.2019.
    40. ↑ Keltaliivit tunkeutuivat ministeriöön Ilta-Sanomat. 6.1.2019. Viitattu 6.1.2019.
    41. ↑ Violence Surges as Yellow Vests Attack French Government Ministry The New York Times. 5.1.2019. Viitattu 6.1.2019. (englanniksi)
    42. ↑ Keltaliivit hyökkäsivät ministeriöön, Verkkouutiset 6.1.2019
    43. ↑ Keltaliivien mielenosoitus keräsi runsaat 84 000 ihmistä kaduille Ranskassa Ilta-Sanomat. 12.1.2019. Viitattu 13.1.2019.
    44. ↑ Keltaliivien mielenosoitus keräsi runsaat 80 000 ihmistä kaduille Ranskassa Yle Uutiset. Viitattu 13.1.2019.
    45. ↑ Osa ihmisistä väsyi väkivaltaan Ilta-Sanomat. 28.1.2019. Viitattu 10.2.2019.
    46. ↑ Keltaliivien mielenosoitukset jatkuvat Ranskassa Yle Uutiset. Viitattu 10.2.2019.
    47. ↑ Hyvärinen, Elisa: Keltaliivit osoittivat Ranskassa mieltään toisiaan vastaan verkkouutiset.fi. 2.10.2019. Viitattu 10.2.2019. [vanhentunut linkki]
    48. ↑ Hopsu, Janne: Ranskassa äärioikeiston pelätään soluttautuvan keltaliivien liikkeeseen ja kaappaavansa sen omiin tarkoituksiinsa mtvuutiset.fi. 9.2.2019. Viitattu 10.2.2019.
    49. ↑ Pariisissa radikaalit keltaliivit sekoittivat ilmastoväen mielenosoituksen Yle Uutiset. Viitattu 17.11.2019.
    50. ↑ STT: Keltaliivimielenosoittajien määrä vähenee – lauantaina paikalla vajaat 30 000 ihmistä, ensimmäisellä marssilla mukana oli kymmenen kertaa enemmän väkeä KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 17.11.2019. [vanhentunut linkki]
    51. ↑ Ranskassa kovat vastatoimet viikon takaisten mellakoiden vuoksi Suomen Uutiset. 25.3.2019. Viitattu 17.11.2019.
    52. ↑ Protesters, police clash around Paris's Champs-Élysées after Bastille Day parade France 24. 14.7.2019. Viitattu 17.11.2019. (englanniksi)
    53. ↑ AFP: Tear gas, dozens of arrests in fresh anti-Macron protest in Paris France24. 2020-1-19. Viitattu 2020-1-24. (englanniksi)
    54. ↑ AP: French police clash with firefighters at Paris demonstration France24. 2020-1-28. Viitattu 2020-1-29. (englanniksi)
    55. ↑ Antony Paone, Leigh Thomas: French COVID protest convoy defies Paris stay-away order Reuters. 13.2.2022. Viitattu 15.2.2022. (englanniksi)
    56. ↑ The yellow wests and why there are so many street protests in France, New Yorker (englanniksi)
    57. ↑ Ranskan mellakat pahimmat sitten vuoden 1923, Mtv Uutiset
    58. ↑ Yellow wests, Time.com (englanniksi)
    59. ↑ France yellow vest protests: Macron promises wage rise, BBC 10.12.2018 (englanniksi)
    60. ↑ Marcron urges French companies to pay year end bonus, Bloomberg.com (englanniksi)
    61. ↑ Donald Trump wades into 'yellow vest' debate, triggering a French rebuke ABCNews.
    62. ↑ Donald Trump throws his support behind Paris 'yellow vest' protests The Telegraph.
    63. ↑ Roman Goncharenko, Yellow Vests and the Russian Trolls that encourage them, DW 15.12.2018 (englanniksi)
    64. ↑ Pro Russia Social Media Takes Aim at Macron as Yellow Vests Rage, Bloomberg 8.12.2018
    65. ↑ Elisa Hyvärinen: Näin keltaliivien mielenosoitukset leviävät Euroopassa verkkouutiset.fi. 12.9.2018. Viitattu 9.12.2018.

    Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    • Guilluy, Christophe. La France périphérique.
    • Guilluy, Christophe. No Society.
    • Guilluy, Christophe. Twilight of the Elites: Prosperity, the Periphery, and the Future of France.

    Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

    Commons
    Commons
    Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Keltaisten liivien liike.
    Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keltaisten_liivien_liike&oldid=22066606”