Kellukat
| Kellukat | |
|---|---|
 Ojakellukka (Geum rivale) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Kladi: | Koppisiemeniset |
| Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Rosoideae |
| Suku: | Kellukat Geum L. |
| Katso myös | |
Kellukat (Geum) on kasvisuku ruusukasvien heimossa.[1] Siihen kuuluu 95 lajia.[2] Joitain kellukkalajeja käytetään koristekasveina.
Lähisukuiset ansikat (Waldsteinia) on yhdistetty Suomen Lajitietokeskuksen luokittelussa kellukoihin (vuoteen 2024 asti).[1] Toisaalta ansikoita pidetään usein myös itsenäisenä sukuna.[3]
Kellukkalajeja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- idänkellukka (Geum aleppicum)
- valkokellukka (Geum canadense)
- punakellukka (Geum chiloënse)
- tulikellukka (Geum coccineum)
- amerikanansikka (Geum fragarioides, syn. Waldsteinia fragarioides)
- karheakellukka (Geum hispidum)
- japaninkellukka (Geum macrophyllum)
- vuorikellukka (Geum montanum)
- rönsykellukka (Geum reptans)
- ojakellukka (Geum rivale)
- rusko-ojakellukka (var. rivale)
- keltaojakellukka (var. subalpinum)
- rönsyansikka (Geum ternatum, syn. Waldsteinia ternata)
- sulkakellukka (Geum triflorum)
- kyläkellukka (Geum urbanum)
- kermakellukka (Geum virginianum)
- mätäsansikka (Geum waldsteinia, syn. Waldsteinia geoides) [4][5][1]
Lajit Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kasvaa vakiintuneena neljästä viiteen kellukkalajia. Ojakellukka ja kyläkellukka ovat alkuperäiskasveja, idänkellukka ja japaninkellukka uustulokaskasveja. Yleisin on ojakellukka, joka on hyvin tavallinen Etelä-Suomessa ja kasvaa paikoin aivan Pohjois-Lapissakin.[6] Rönsyansikkaa esiintyy Suomessa viljelyjäänteenä tai -karkulaisena.[6][1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 4 Suomen Lajitietokeskus: Kellukat – Geum laji.fi. Viitattu 21.10.2021.
- ↑ Geum Catalogue of Life. Viitattu 10.2.2022. (englanniksi)
- ↑ Plants of the World Online: Waldsteinia Willd. ("This genus is accepted") (englanniksi) Viitattu 21.10.2021.
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, 2. painos, s. 292–293. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ Räty, Ella (toim.): Viljelykasvien nimistö. Puutarhaliiton julkaisuja nro 363. Helsinki 2012. ISBN 978-951-8942-92-7.
- 1 2 Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9