Kellarin kätköistä
| Kellarin kätköistä | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Benjamin Péret |
| Kieli | suomi |
| Genre | runot, sananparret |
| Kustantaja | Palladium Kirjat |
| Julkaistu | 2021 |
| Ulkoasu | nid. |
| Sivumäärä | 152 sivua |
| ISBN | 978-952-7256-31-2 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Janne Salo |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kellarin kätköistä on dadaistisen ja surrealistisen ranskalaisen runoilijan Benjamin Péret’n runovalikoima. Kirjan on julkaissut Palladium Kirjat vuonna 2021.
Kokoelman on suomentanut Janne Salo, joka sai vuonna 2021 André Breton -suomennoksistaan Yleisradion Kääntäjäkarhun.[1] Kirjan lopussa on vuosiin kiinnittyvä kirjoitus Péret’n elämänvaiheista.[2]
Timo Kaitaro kirjoittaa arviossaan, että Péret on surrealisteista lähinnä arkitodellisuutta, eikä tämän tuotannossa näy symbolismin utuisuutta. Hän näkee Jacques Prévertin tuotannossa vaikutteita Péret’ltä, esimerkiksi runoissa La pêche à la baleine ja L’orgue de barbarie. Péret’n runoissa on nonsense-tyyppistä huumoria.[3]
Kokoelmassa on runojen lisäksi sananparsia Péret’n ja Paul Éluardin yhteisestä kokoelmasta Nykymakuun sovitettuja sananparsia (152 proverbes mis au goût du jour, 1925). Sananparsien pilkan kohde voi olla suomalaiselle lukijalle vieras, mutta Kaitaron mukaan ne ovat joka tapauksessa hauskoja. Poliittisissa pilkkarunoissa Péret’n pilkka ja herja kohdistuvat pyhiin isänmaallisiin (Jeanne d’Arc ja Ranskan ympäriajo) ja uskonnollisiin arvoihin.[3]
Ferdinand Alquié sanoo, että Péret’n osuus on ollut keskeinen, kun surrealismi on pyrkinyt luomaan runoutta, jonka tulkinta on näennäisesti mahdotonta.[4]
Kaitaro kiittää valikoimaa ja pitää hyvänä ratkaisuna, että mukana on kokoelma Nukkua, nukkua kivissä (Dormir, dormir dans les pierres, 1927) kokonaisuudessaan.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jani Tanskanen, Vuosien intohimoinen käännöstyö sai runopalkinnon, Yle.fi 21.8.2021, viitattu 20.11.2021
- ↑ Merkintöjä Benjamin Péret’n elämästä, Kellarin kätköistä, s. 137–148
- ↑ a b c Timo Kaitaro, Surrealistin rakkaudentunnustuksia, huumoria ja pilkkaa, FAM 16.10.2021, viitattu 20.11.2021
- ↑ Lainaus kirjan takakannesta, Palladium Kirjat, viitattu 20.11.2021