Keihäsvuohennokka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keihäsvuohennokka
Keihäsvuohennokan kukka.
Keihäsvuohennokan kukka.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Huulikukkaiskasvit Lamiaceae
Suku: Vuohennokat Scutellaria
Laji: hastifolia
Kaksiosainen nimi

Scutellaria hastifolia
L.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Keihäsvuohennokka Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Keihäsvuohennokka Commonsissa

Keihäsvuohennokka (Scutellaria hastifolia) on Euraasiassa tavattava, huulikukkaiskasveihin kuuluva kasvilaji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keihäsvuohennokan keihästyvisiä lehtiä.

Monivuotinen keihäsvuohennokka kasvaa 10–50 cm korkeaksi. Varsi on hennohko. Lehdet ovat 1–3 cm pitkiä, puikean suikeita tai kapean kolmiomaisia, pyöreäkärkisiä, enimmäkseen keihästyvisiä ja pääosin ehytlaitaisia. Kukat ovat pareittain tiiviinä, toispuolisina rykelminä lähellä varren latvaa. Varsilehtiä muistuttavat kukkien tukilehdet ovat kukkia lyhyempiä. Huulimainen kukka on violetinsininen. Kukan verhiö on kaksihuulinen, ehyt, nystykarvainen ja verhiön kellomaisessa torvessa on pysty, pullea lisäke. Myös teriö on kaksihuulinen ja pituudeltaan 15–25 mm. Ylähuuli on kupera, teriön torvi on pitkä ja jyrkästi käyrä. Keihäsvuohennokka kukkii Suomessa heinä-elokuussa.[1][2]

Keihäsvuohennokan voi sekoittaa samannäköiseen luhtavuohennokkaan (Scutellaria galericulata).[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keihäsvuohennokka on pääasiassa eurooppalainen kasvilaji, jota kasvaa paikoitellen Pohjois-Espanjasta Venäjälle. Runsain laji on Pohjois-Balkanilla ja Kaukasuksen alueella. Etelä-Euroopassa levinneisyysalue ulottuu Etelä-Italiaan ja Pohjois-Kreikkaan, pohjoisessa Keski-Ruotsiin ja Etelä-Suomeen. Euroopan ulkopuolella lajia tavataan Länsi-Siperiassa sekä myös Keski-Aasiassa.[3] Suomessa keihäsvuohennokkaa kasvaa Ahvenanmaalla, koko Suomenlahden rannikolla sekä Varsinais-Suomen sisämaassa. Laji on hävinnyt monilta entisiltä kasvupaikoiltaan.[4]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keihäsvuohennokka viihtyy saaristo- ja rannikkoniityillä, mäenrinteillä, rantametsissä, rakkoleväkasautumilla ja kivikkorannoilla.[1] Suomessa laji on harvinaistunut kasvupaikkojen umpeenkasvamisen ja rakentamisen takia.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  • Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003).
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Toinen laajennettu painos. Ekenäs Tryckeri, Ekenäs 2010.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Retkeilykasvio 1998, s. 357–358.
  2. Suuri Pohjolan kasvio 2005, s. 506.
  3. a b Den virtuella floran: Frossört (ruotsiksi) Viitattu 8.9.2011.
  4. Lampinen, R. & Lahti, T. 2011: Kasviatlas 2010: Keihäsvuohennokan levinneisyys Suomessa. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Viitattu 8.9.2011.
  5. Ålands flora 2010, s. 319.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]