Kazakstanin kumpumaa

Qarqaralyn kansallispuistoa.

Kazakstanin kumpumaa (kaz. Сарыарқа, Saryarqa) on ylänköalue Kazakstanin keski- ja itäosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Länsi-Siperian alankoon, etelässä Betpaqdalan tasankoon ja Balqaşjärveen ja lännessä Turgain laakioon. Idässä Kazakstanin kumpumaan raja kulkee Balqaşin koilliskulmasta Tarbağataivuorten juurelle ja edelleen Zaisanin painanteen reunaa pitkin Irtyšjoelle. Ylänköalueen pituus lännestä itään on noin 1 200 kilometriä ja leveys lännessä yli 900 ja idässä noin 400 kilometriä. Sen pinta-ala on noin miljoona neliökilometriä.

Kazakstanin kumpumaa on ylävää tasankoa, jossa kohoaa yksittäisiä matalia vuoristoja, harjanteita ja kukkuloita. Länsiosan keskikorkeus on 300–500 metriä. Siellä on vain kaksi matalaa vuoristoa: Ūlytau (1 133 metriä) ja Kökşetau (947 metriä). Itäosan keskikorkeus on 500–1 000 metriä. Sen keskellä sijaitsevat Qarqaralyvuoret (1 403 metriä), Qyzylarai (1 565 metriä) ja joukko muita vuoria, jotka muodostavat Balqaşin ja Irtyšin vedenjakajan. Idässä sijaitsee Şyñğystau (1 305 metriä).

Alueen ilmasto on mantereinen. Keskilämpötila on tammikuussa –14:sta –18:aan ja heinäkuussa 19–24 astetta. Vuotuinen sademäärä on pohjoisessa noin 300, vuorilla 350–390 ja etelässä 150 millimetriä. Joet täyttyvät sulamisvesistä keväällä ja kuivuvat kesällä. Niistä suurimmat ovat Išim, Nūra, Sarysu, Sıletı, Şıdertı, Toqyrau, Moiynty ja Aiagöz. Lukuisista järvistä suurimmat ovat suolainen Teñız ja makeavetinen Qorğaljyn.

Kazakstanin kumpumaan pohjois- ja keskiosat ovat aroa ja etelä- ja itäosat puoliaavikkoa tai aavikkoa. Vuorilla kasvaa mäntyjä ja koivuja. Eläinkuntaan kuuluvat hirvi, aasianmetsäkauris, argaali, susi, kettu, korsakki, monet jyrsijät, matelijat ja lintulajit, harvinaisena flamingo. Alueella sijaitsevat muun muassa Baianaylin, Kökşetaun ja Qarqaralyn kansallispuistot.

Alueella on huomattavat mineraalivarat. Arovyöhykeellä viljellään viljaa ja puoliaavikkoa käytetään laidunmaana.