Kaupunkiakupunktio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kaupunkiakupunktio on ekologisen kaupunkisuunnittelun teoria, joka yhdistää kaupunkisuunnittelua ja perinteistä kiinalaista akupunktiolääketieteen teoriaa. [1] Lähtökohtaisesti se havainnoi kaupunkeja monitasoisina elävinä organismeina, joista se pyrkii määrittämään kuntoutusta vaativia alueita. Kestävän kehityksen mukaiset projektit toimivat akupunktioneuloina, jotka elvyttävät kokonaisuutta parantamalla sen osia. [2]

Koulukunta suosii paikallisia ja yhdyskuntalähtöisiä projekteja suurten keskusjohtoisten kaupunkisuunnitelmien sijaan. Kaupunkeja käsitellään monitasoisina energiaorganismeina, joissa risteävät energiavirrat määrittelevät kaupunkilaisten toimintaa ja kaupungin kehittymistä. Kaupunkiakupunktion teoria johdetaan suomalaiseen arkkitehti Marco Casagrandeen.[3] Energiatasojen pistemäinen manipulointi tähtää ekologisesti kestäväan ns. kolmannen sukupolven kaupunkiin (jälkiteollinen kaupunki). Teoria on kehitetty taiwanilaisessa Tamkang-yliopistossa ja yksityisessä Ruin Academy -tutkimuskeskuksessa. [4]

Casagrande kuvailee kaupunkiakupunktiota seuraavasti: Kaupunkiakupunktio on kaupungin kollektiivisen tunnon poikkiarkkitehtoonista manipulointia. Kaupunkia tarkkaillaan moniulotteisena ja tuntevana energiaorganismina, elävänä ympäristönä. Kaupunkiakupunktio etsiytyy kontaktiin tämän luonnon kanssa. [5] Ja: herkkyytenä ymmärtää yhteisöllisen Qi:n virtauksia näkyvän kaupungin alla ja reagointina tänän Qi:n polttopisteisiin. Arkkitehtuurin asemana on tuottaa akupunktioneuloja tällä kaupunki-Qille. [6] Ja: Ruoho juurtuu pienimpäänkin halkeamaan asfaltissa ja lopulta se rikkoo kaupungin. Kaupunkiakupunktio on tämä ruoho ja akupunktiopiste on tuo halkeama asfaltissa. Vaikutuksen mahdollisuus on totaalinen, se voi yhdistää ihmisluonnon osaksi luontoa. Teoria avaa ovan kontrolloimattomalle luovuudelle ja vapaudelle. Kaupunkilaiset voivat osallistua luovaan prosessiin, he tuntevat vapauden käyttää kaupunkia omiin tarkoituksiinsa ja kehittää sitä oman tahtonsa mukaisesti. [7] Suuremmassa yhteydessä kaupunkiakupunktioalueen voidaan nähdä kommunikoivan ympäröivän kaupungin kanssa luonnonomaisena tekijänä ympäristössä, joka on kehitetty sen kitkemiseen. [8]


Kaupunkiakupunktio taiteessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalainen taiteilija Gordon Matta-Clark muutti hylättyjä kaupunkitaloja arkkitehtonisiksi installaatioiksi, joiden sanotaan olevan kaupunkiakupunktion kehittymisen ensimmäinen askel. [9] Taiteilija Miru Kim tutkii teollisia raunioita ja rakenteita ja niiden kautta kaupunkeja elävinä organismeina. Hän tunkeutuu kaupungin pinnan alle tutkiakseen sen syvimpiä sisäelimiä ja suonistoja, sekä niissä esiintyviä elämän muotoja. [10]

Marco Casagrande kuvailee ympäristötaidetta kaupunkiakupunktiona: Kaupunkiakupunktio tunkeutuu teollisen laiskuuden kovien kuorien läpi tavoittaakseen alkuperäisen maaperän ja päästäkseen kosketuksiin kollektiivisen paikallisen energian ja tiedon kanssa, joka sitoo ihmiset luontoon. [11]

Deutsche Bank Urban Age Award[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Deutsche Bank Urban Age Award (DBUAA) Cape Town 2012 kilpailun voittaja on naapurustoprojekti "Mothers Unite", [12] joka tarjoaa kaupunkiakupunktiona turva-alueen gansterismista, huumeista ja väkivallasta kärsivälle kaupunginosalle. Lahjoitettuihin laivakontteihin toteutetussa akupunktiokylässä on kirjasto, keittiö, toimisto, turva-alue, leikkikenttä ja puutarha. [13] Professori Edgar Pieterse: Kestävässä urbaanissa muutoksessa on usein kyse tarkoin harkituista miktointerventioista, jotka muuttavat ympäröivän naapuruston energioita ja dynamiikkaa. Kun ymmärretään sen sinnikkyyden, veren, hien ja kyynelten määrä, jota päähenkilöt kuten Mothers Unite tai Masiphumelele kirjasto (yksi kahdeksasta finalistista) ovat tuottaneet, niin kaupunkiakupunktion voima käy ilmeiseksi. Nämä projektit esittävät mallin siitä, kuinka visiolla ja pitkäjänteisellä sitoutumisella sekä periaatteellisella osallistumisella lähes mitä tahansa ongelmaa voidaan lähestyä ja käsitellä. [14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Adam Parsons: Urban Acupuncture : Marco Casagrande adamparsonsdesignthesis.blogspot.com. 2010. Viitattu 8.5.2012.
  2. Kelly McCartney: Better Blocks: One of Many Urban Acupuncture Needles 2011. Shareable : Cities. Viitattu 8.5.2012.
  3. Leon Kaye: Could cities' problems be solved by urban acupuncture? 2011. The Guardian. Viitattu 8.5.2012.
  4. Nikita Wu: Anarchist Gardener Issue Two HK special 2012. Ruin Academy. Viitattu 8.5.2012.
  5. Kyle Millers: Urban Acupuncture: Revivifying Our Cities Through Targeted Renewal 2011. MSIS. Viitattu 25.5.2012.
  6. Marco Casagrande: Urban Acupuncture 2011. Epifanio. Viitattu 25.5.2012.
  7. Guoda Bardauskaite: Compost City 2011. Sustainable Urban Design Journal. Viitattu 25.5.2012.
  8. Kelly Chan: Urban Acpuncture 2012. Architizer. Viitattu 25.5.2012.
  9. Kyle Miller: Urban Acupuncture: Revivifying Our Cities Through Targeted Renewal 2011. MSIS. Viitattu 8.5.2012.
  10. Miru Kim: Miru Kim's Underground Art 2009. TED Talks. Arkistoitu 6.1.2012. Viitattu 8.5.2012.
  11. Kimberley Mok: Could Cities Benefit from Small-Scale, Local "Urban Acupuncture" Projects Like This? 2012. Treehugger. Viitattu 8.5.2012.
  12. Deutsche Bank Urban Age Award - 19 April 2012 2012. Mothers Unite. Arkistoitu 8.6.2012. Viitattu 8.5.2012.
  13. Deutsche Bank Urban Age Award 2012 - winner announced 2012. Deutsche Bank Corporate Social Responsibility. Viitattu 8.5.2012.
  14. Mothers Unite: Urban acupuncture for an urban age 2012. Cape Town 2014 Live Design. Transform Life.. Viitattu 8.5.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkkitehti Marco Casagrande (Casagrande Laboratory): Urbaanit vesistöt[vanhentunut linkki], Tieteen päivät 2011