Kauppasieni
Kauppasieni on historiallinen käsite, joka kuvaa Suomessa myytäväksi sallittuja sieniä 1900-luvun lopulla.
Vanha kansallinen ruokasieniasetus kumottiin 1. heinäkuuta 2012. Siihen asti Suomessa myyntiin kelpaavien sienten, kauppasieneksi hyväksyttävien sienten, tuli olla helposti tunnistettavissa ja selvästi erotettavissa myrkyllisistä ja ruoaksi kelpaamattomista sienistä ja niillä tuli olla taloudellista merkitystä. Myydä sai vain pientä osaa kaikista Suomessa kasvavista syötäviksi kelpaavista sienilajeista. Kauppasienille asetettiin laatuvaatimuksia, kuten terveys, puhtaus, normaali maku ja haju. Viimeinen Eviran päätös kauppasieniksi hyväksyttävistä sienistä oli Eviran määräys 3/2007.[1] Määräys astui voimaan 16. huhtikuuta 2007.
Ruokasieniasetuksen kumoamisen jälkeen Evira alkoi asetuksen sijaan ylläpitää ohjeellista listausta suositeltavista ruokasienistä. Se noudattaa silti entisiä päälinjoja sienten turvallisuudesta. Jokainen elintarvikkeita kaupan pitävä kuitenkin viime kädessä vastaa siitä, että myy vain turvallisia elintarvikkeita.
Luetteloon on koottu Eviran suosittelemat ruokasienet. Luettelo saattaa muuttua milloin vain ja siksi ajantasainen luettelo on järkevää tarkastaa Eviran sivuilta[1].
Luonnonsienet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Herkkutatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- herkkutatti - Boletus edulis [1]
- männynherkkutatti - Boletus pinophilus [1]
- tammenherkkutatti - Boletus reticulatus [1]
-
Boletus edulis - herkkutatti -
Boletus pinophilus - männynherkkutatti -
Boletus reticulatus - tammenherkkutatti
Punikkitatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- haavanpunikkitatti - Leccinum aurantiacum [1]
- koivunpunikkitatti - Leccinum versipelle [1]
- männynpunikkitatti - Leccinum vulpinum [1]
-
Leccinum aurantiacum - haavanpunikkitatti -
Leccinum versipelle - koivunpunikkitatti -
Leccinum vulpinum - männynpunikkitatti
Muut tatit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kangastatti - Suillus variegatus [1]
- voitatti - Suillus luteus [1]
Rouskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Haaparousku - Lactarius trivialis [1]
- Kangasrousku - Lactarius rufus [1]
- Karvarousku - Lactarius torminosus [1]
-
Lactarius trivialis - haaparousku -
Lactarius rufus - kangasrousku -
Lactarius torminosus - karvarousku
Leppärouskut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kuusenleppärousku - Lactarius deterrimus [1]
- männynleppärousku - Lactarius deliciosus [1]
-
Lactarius deterrimus - kuusenleppärousku -
Lactarius deliciosus - männynleppärousku
.jpg)
Haperot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- isohapero - Russula padulosa [1]
- kangashapero - Russula decolorans [1]
- keltahapero - Russula claroflava [1]
- viinihapero - Russula vinosa [1]
-
Russula padulosa - isohapero -
Russula decolorans - kangashapero -
Russula claroflava - keltahapero
Käävät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- lampaankääpä - Albatrellus ovinus [1]
-
Albatrellus ovinus - lampaankääpä
Huhtasienet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- huhtasieni (kaikki huhtasienet) - Morchella spp. [1]
Mesisienet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- mesisienet - Armillaria mellea -ryhmä [1]
Torvisienet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- mustatorvisieni - Craterellus cornucopioides [1]
-
Craterellus cornucopioides - mustatorvisieni
Tuoksuvalmuskat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- männyntuoksuvalmuska (tuoksuvalmuska) - Tricholoma matsutake [1]
-
Tricholoma matsutake - männyntuoksuvalmuska
Vahakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- mustavahakas - Hygrophorus camarophyllus [1]
Vahverot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- keltavahvero eli kantarelli - Cantharellus cibarius [1]
- suppilovahvero - Cantharellus tubaeformis. Suppilovahveron mukana saa olla kosteikkovahveroa Cantharellus lutescens[1]
-
Cantharellus cibarius - keltavahvero -
Cantharellus tubaeformis - suppilovahvero -
Cantharellus lutescens - kosteikkovahvero
Muut luonnonsienet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- kehnäsieni - Rozites caperatus[1]
- vaaleaorakas - Hydnum repandum. Vaaleaorakkaan mukana saa olla rusko-orakasta Hydnum rufescens[1]
- korvasieni - Gyromitra esculenta[1]
-
Rozites caperatus - kehnäsieni -
Hydnum repandum - vaaleaorakas -
Gyromitra esculenta - korvasieni
Viljelysienet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- herkkusieni - Agaricus bisporus[2]
- osterivinokas - Pleurotus ostreatus[2]
- siitake - Lentinula edodes[2]
- puunkorvat - Auricularia[2]
- talvijuurekas - Flammulina velutipes[2]
- koivunkantosieni - Kuehneromyces mutabilis[2]
- viljelytuppisieni - Volvariella volvacea[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad Suositeltavat ruokasienet Viitattu 19.11.2017. evira.fi. Arkistoitu 15.11.2017. Viitattu 15.11.2017.
- ↑ a b c d e f g Elintarviketurvallisuusvirasto Evira: Viljellyt ruokasienet evira.fi. 4.9.2012. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 19.11.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- luonnonsienet, ravintosisältö, sadon kypsyminen, nimiä eri kielillä
- Suositeltavat ruokasienet - Ruokavirasto
- Luonnonvarakeskus (Luke): Metsiemme marjat ja sienet (Arkistoitu – Internet Archive)
- haaparousku
- kalvashaaparousku
- haavanpunikkitatti
- herkkutatti
- isohapero
- kangasrousku
- kangastatti
- karvarousku
- kantarelli
- kartiohuhtasieni
- koivunpunikkitatti
- korvasieni
- kosteikkovahvero
- kuusenleppärousku
- lampaankääpä
- mustatorvisieni
- männynherkkutatti
- männynpunikkitatti
- männynleppärousku
- suppilovahvero
- tammenherkkutatti
- rusko- ja vaaleaorakas
- siitake
- tryffelit