Kauksi Ülle
| Kauksi Ülle | |
|---|---|
| Ülle Kauksi | |
 Kauksi Ülle 2005. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 23. syyskuuta 1962 Võru, Viro |
| Kansalaisuus | virolainen |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | viro |
| Tuotannon kieli | viro |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kauksi Ülle (s. 23. syyskuuta 1962 Võru, Viro[1]) on virolainen kirjailija.
Kauksi Ülle syntyi Võrussa ja vietti lapsuutensa Võrumaalla Rõugessa. Hän on opiskellut Tarton yliopistossa.[2] Hänet valittiin 2015 Setomaa-lehden päätoimittajaksi[3].
Üllen teoksia pidetään vaikeaselkoisena omintakeisen kielen ja muodon vuoksi. Pohjoisvirolaiset eivät aina ymmärrä etelävirolaista Kauksi Üllea. Tarton shamaaniksi[4] ja etnofuturistiksi[5] sanottu Kauksi Ülle hyödyntää suomensukuisten kansojen perinnettä.[4]
Kauksi Ülle on keskeinen henkilö võron kielen ja kulttuurin edistämisessä. Hän kirjoittaa seton eli võro-seton kielellä tai pikemmin Kauksi Üllen eteläviroksi, mutta tekstejä on käännetty myös viroksi. Hänen vuonna 2012 ilmestyneen teoksen Palunõiaq jokainen kansi on erilainen, sillä hän on tehnyt ne käsin, kirjapainosta tuli vain sidottu tekstiosuus.[5] Vuonna 2022 ilmestynyt Hitivabrik sisältää viisi näytelmää ja on kunnianosoitus Üllen lapsuuden sankarille Aku Ankalle.[6]
Ettevõtlike Naiste Assotsiatsioon valitsi vuonna 2008 Kauksi Üllen vuoden naiseksi.[2]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kesk umma mäke 1987
- Hanõ vai luigõ 1989
- Jyriyy 1991
- Agu ni Eha. Morn and Eve (Võro and English) 1995
- Kuldnaanõ. Kultanainen (Võro and Finnish) 1996
- Nõsõq rõõmu mõrsija 2001
- Käänüpäiv 2003
- Emaemamaa 2005
- Palunõiaq 2012
- Valit luulõq 2012
Proosa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Säng 1997
- Paat 1998
- Huuv´ 2000
- Uibu 2003
- Agu ni Eha. Morn and Eve (Võro and English) 1995
- Suomennettu novelli "Soiva postikortti" antologiassa Tallinnasta pois 2003
Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Taarka 2004
- Kuus tükkü 2006
- Hitivabrik, 2020, sisältää viisi näytelmää
- Trummiotsja
- Kolm hinnapakmist
- Põhitüü
- Nigu nõidus
Suomennetut runot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Runokokoelmat
- Maaemon lapset: runoja 1987-2012; suomentanut Hannu Oittinen, Palladium 2017 ISBN 978-952-7256-02-2
- Runot
- Runoja julkaisussa Kirjo: kirjallisuus- ja kulttuurilehti, 2005 ; nro 2, s. 17–18; runot suom. Hannu Oittinen[7]
- Aamurukous
- Bussissa Tallinnasta Tarttoon
- Iltarukous
- Sanat tuuleen
- Varoituslaulu neitokaisille
Palkinnot ja tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1992 Bernard Kangron kirjallisuuspalkinto
- 2004 Gustav Suitsin stipendi
- 2006 Valkoisen Tähden ritarikunnan IV luokan arvomerkki
- vuoden nainen 2008, Ettevõtlike Naiste Assotsiatsioon
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ l Kauksi Ülle, Võrumaan keskuskirjasto, viitattu 3.3.2018
- ↑ a b Aasta naiseks valiti Kauksi Ülle. Postimees, viitattu 3.3.2018
- ↑ Hannu Oittinen, Muistelen käyneeni Obinitsassa, Elo 4/2015 Julkaistu sivustolla: Tuglas.fi, viitattu 26.7.2022
- ↑ a b Hannu Oittinen: Kirjahylly, Kauksi Ülle: Nõsõq Rõõmu Mõrsijav Tuglas-seuran jäsenlehti 2001. Tuglas-seura. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ a b Hannu Oittinen: Kirjahylly, Kauksi Ülle, Palunõiaq Elo 5/2012. Tuglas-seura. Arkistoitu 3.3.2018. Viitattu 3.3.2018.
- ↑ Kauksi Ülle julkaisi uuden teoksen, Setomaa.fi, Steojen ystävät, 4.6.2022, viitattu 26.7.2022
- ↑ Kausti Ülle,[vanhentunut linkki] Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta, päivitetty 28.1.2022, viitattu 26.7.2022
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
