Kauko (yritys)
| Kauko Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Vaativien työympäristöjen asiantuntija - Sujuvamman arjen puolesta |
| Yritysmuoto | osakeyhtiö |
| Perustettu | 1947 |
| Perustaja | Aarne Koskelo, Seppo Virkkunen |
| Toimitusjohtaja | Pekka Laitinen |
| Kotipaikka | Vantaa, Suomi |
| Toiminta-alue | Teknologia |
| Toimiala | Tukkuliike / Yleistukkukauppa |
| Tuotteet | Teknologia- ja ohjelmistoratkaisut. Ratkaisut sujuvamman arjen puolesta. |
| Liikevaihto | 26,5 milj. € (2020)[1] |
| Liikevoitto | 2,4 milj. € (2020)[1] |
| Henkilöstö | 22[1] |
| Emoyhtiö | Signal Partners Oy |
| Omistaja | Signal Partners Oy |
| Kotisivu |
www |
Kauko Oy (vuoteen 2016 Kaukomarkkinat Oy[1][2]) on suomalaiseen Signal Partners Oy:n kuuluva, vaativien työympäristöjen asiantuntija ja liikkuvan tietotyön ratkaisutoimittaja sekä energiatehokkuutta parantaviin ratkaisuihin erikoistunut yritys.[3] Sen liikevaihto vuonna 2022 oli 10,66 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä 24.[1]
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukon tausta on vuonna 1947 perustetussa Kaukomarkkinat-yhtiössä. Yhtiö perustettiin aikana, jolloin sodasta toipuvan Suomen tavarapula aiheutti tarpeen monenlaiseen tuontitoimintaan. Perustajia olivat pääkonsuli Aarne Koskelo ja kauppaneuvos Seppo Virkkunen. Kaukomarkkinoiden edustajat alkoivat matkustaa ympäri maailmaa solmimassa kauppasuhteita. Toimipisteitä perustettiin muun muassa Indonesiaan 1952, ja Kaukomarkkinat oli 1970-luvun puoliväliin asti ainoa tuossa maassa toimiva suomalaisyritys. Samana vuonna se meni ensimmäisenä suomalaisyrityksenä myös Kiinaan, ja vuonna 1956 yritys aloitti ensimmäisenä tuonnin Japanista Suomeen.
Tuontia, vientiä ja valmistusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaukomarkkinoista tuli 1970-luvun alussa Matsushitan tuotemerkkien Technics, National ja Panasonic sekä Citizen-kellojen ja Adidas-urheiluvälineiden maahantuoja.[3] Tuontiohjelmaan kuului myös monialajätti ITT:n kodielektroniikkatuotteet[4]. Vuonna 1971 Kaukomarkkinoihin yhdistettiin turkulainen tekstiiliyritys Barker-Littoinen, joka myytiin 1978 osaksi vastaperustettua valtionyhtiö Valvillaa. Vuonna 1984 Kaukomarkkinat osti metalliteollisuuden vientiosuuskunta Metexin. Tuolloin Kaukomarkkinat-yhtymän palveluksessa oli 775 henkilöä, joista 118 työskenteli Suomen ulkopuolella.[5]
Keskon omistukseen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1988 Kaukomarkkinat siirtyi kehitysyhtiö Sponsor Oy:n omistukseen ja 1990-luvun puolivälissä aluksi osittain, sitten kokonaan Keskon omistukseen.[6] Keskon-vuosina Kaukomarkkinat-konserniin kuuluivat ainakin muoviraaka-aineita ja teollisuuskemikaaleja tuova Telko Oy, leipomoalan LT-Tukku ja LT-Kone, ravintola-alan Kauko-Gourmet ja Kauko-Wine, vaatetuoja Leitok Oy, ammattielektroniikkayritys Intotel Oy, lasialan laitetoimittaja Glastech Oy, Adidas-maahantuoja Virsu Oy, esitystekniikkaa myyvä Xenex Oy, linssihiomo Kauko-Silhu, silmälasiketju Tähti Optikko sekä useita Kauko- ja Metex-alkuisia yrityksiä eri puolilla maailmaa. Valokuvausalalla Kaukomarkkinoiden tuotteisiin kuuluivat Yashica-, Contax- ja Panasonic-kamerat, Hama-tarvikkeet, Tamron-objektiivit, Metz-salamalaitteet, Velbon-jalustat ja KIS-minilaboratoriot.[7]
Kuluttajatuotteista ammattituotteisiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2005 Kesko alkoi selkiyttää Kaukomarkkinat-konsernia.[8][9] Verkkoliiketoiminnan aiheuttaman kuluttajatuotetukkukaupan kiristyvän kilpailun myötä Kaukomarkkinat alkoi keskittyä ammattielektroniikkaan, kuten radiopuhelimiin, turvatekniikkaan, tv-tuotantokalustoon ja plasmanäyttöihin.[3] Kaukomarkkinat ja Telko Oy sulautuivat yhtiöksi Kauko-Telko, markkinointinimeltään Telko Group. Panasonicin kuluttajatuotteiden edustus loppui 2006, mutta ammattituotteet säilyivät yrityksen valikoimissa.[10] Kaukomarkkinat luopui myös kello- ja silmälasikaupasta sekä Pioneer- ja Yamaha-viihde-elektroniikan edustuksesta.[11]
Keskolta Aspolle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 2008 Kesko myi Kauko-Telkon Aspolle, ja Kaukomarkkinat-nimi otettiin uudelleen käyttöön vuoden 2009 alussa. Tuohon aikaan Kaukomarkkinat Oy erikoistui energia- ja prosessiteollisuuden laitteiden ja ammattielektroniikan toimittajaksi.[3] Vuonna 2015 yhtiö uudisti strategiaansa liikkuvan tietotyön asiantuntijaksi ja ICT-ratkaisuiden toimittajaksi liikkuvaan tietotyöhön. Osana strategista muutosta yritys päivitti vuonna 2016 ilmettään, pääviestejään ja yritysnimen Kauko Oy:ksi[12].
Aspolta Signal Partners Oy:lle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Signal Partners Oy osti Kaukon[13] loppuvuodesta 2022.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Kauko Oy Kauppalehti. Viitattu 9.9.2021.
- ↑ Kauko: Perinteinen Kaukomarkkinat vaihtaa nimensä ja panostaa liikkuvaan tietotyöskentelyyn www.kauko.com. Viitattu 27.5.2016.
- ↑ a b c d Yrityksen toimialat 2016. Kauko Oy. Viitattu 27.5.2016.
- ↑ Jokelin, Renny: Carterin saarron murtajat. Helsingin Sanomat, 13.7.1982, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Sofia Kotilainen: Kauppaneuvos Kauko Uusitalo (1921–1988), Osuuskunta Metexin toimitusjohtaja Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2011. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 4.9.2013.
- ↑ Tärkeitä vuosia Kaukomarkkinat. Viitattu 4.9.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Vuosikertomus 1996. Kaukomarkkinat Oy, 1997. Vuosikertomus verkossa (pdf) (viitattu 4.9.2013). [vanhentunut linkki]
- ↑ Kaukomarkkinoiden rakennetta yksinkertaistetaan 22.12.2005. Kesko Oyj. Viitattu 4.9.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tähti Optikko chain to Keswell 4.11.2005. Kesko Oyj. Viitattu 4.9.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Panasonicin kulutuselektroniikka katoaa Kaukomarkkinoilta 30.1.2006. Taloussanomat / Digitoday. Viitattu 4.9.2013.
- ↑ Mikko Laitila: Verkkokauppa näivettää tukkukaupan 2.3.2006. Talouselämä. Viitattu 4.9.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Kauko Oy: Kansainvälisen kaupan tekijä www.kauko.com. Arkistoitu 24.5.2016. Viitattu 27.5.2016.
- ↑ Kauko Oy: Kauko sai uuden omistajan: Signal Partners osti osakekannan Aspolta www.kauko.com. Viitattu 2.5.2023.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kulha, Keijo K.: Mies ja vuosisata, Pääkonsuli Aarne Koskelon tarina 1900–1998. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6397-2.