Katrina Leskanich
| Katrina Leskanich | |
|---|---|
 Katrina Leskanich vuonna 2019. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. huhtikuuta 1960 Topeka, Kansas, Yhdysvallat |
| Ammatti | laulaja, näyttelijä, tiskijukka, televisiojuontaja |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1962 – |
| Tyylilajit | Pop, rock, uusi aalto |
| Soittimet | laulu, kitara |
| Yhtyeet | Katrina and the Waves |
| Levy-yhtiöt | Capitol Records |
| Aiheesta muualla | |
| katrinasweb.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Katrina Leskanich (s. 10. huhtikuuta 1960 Topeka, Kansas) on yhdysvaltalaissyntyinen Englannissa asuva laulaja-muusikko, joka tunnetaan parhaiten popyhtye Katrina and the Wavesin laulajana.
Leskanich syntyi Kansasissa kuusilapsiseen perheeseen. Hänen isänsä oli Yhdysvaltain ilmavoimien eversti ja perhe muutti useasti, ensin Yhdysvaltojen sisällä ja sitten Saksan Stuttgartin ja Alankomaiden kautta Norfolkiin, Englantiin vuonna 1976. Siitä lähtien Leskanich on asunut Englannissa. Hän muutti vuonna 1998 Lontooseen, jossa asuu nykyisin.
Ura Katrina and the Wavesissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1978 Leskanich ja hänen silloinen poikaystävänsä Vince de la Cruz perustivat Feltwellissä coveryhtyeen nimeltä Mama’s Cooking. Vuonna 1981 jäsenistömuutosten jälkeen yhtye alkoi kutsuaan itseään nimellä The Waves ja alkoi soittaa omia kappaleitaan. Vuonna 1982 jälleen miehistövaihdosten jälkeen nyt cambridgeläinen yhtye muutti nimekseen Katrina and the Waves soololaulajansa Katrina Leskanichin mukaan.
Yhtye saavutti useita kansainvälisiä hittejä, joita tunnetuin on vuoden 1985 ”Walking on Sunshine”. ”Sun Street” oli pienempi hitti vuonna 1986. He saivat myös parhaan uuden artistin Grammy-ehdokkuuden. Yhtyeen muita menestyskappaleita olivat ”Do You Want Crying”, ”Que te Quiero”, ”Rock and Roll Girl” ja ”That's The Way” (16. singlelistalla Yhdysvalloissa).
Vuonna 1997, menestyksen jo melko lailla hiivuttua, yhtye voitti Eurovision laulukilpailun Iso-Britannian edustajana kappaleellaan ”Love Shine a Light”[1]. Voiton jälkeen Leskanich kommentoi sen olleen toinen maanvyörymävoitto viikossa: heidän laulunsa voitti ennätysmäisellä erolla ja Tony Blair oli voittanut Britanniassa yleiset vaalit kaksi päivää aiemmin. Kappale voitti ennätysmäisellä 70 pisteen erolla kakkoseksi tulleen Irlannin kappaleen. ”Love Shine a Light” nousi brittilistan kolmoseksi, mikä on yhtyeen kaikkien aikojen paras sijoitus.
Katrina and the Waves hajosi vuonna 1999.
Sooloura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katrina and the Wavesin hajottua Leskanich siirtyi soolouralle. Aluksi hän toimi BBC Radio 2:n tiskijukkana ja sitten vuonna 2001 musikaali Leader of the Packin pääroolissa. Vuonna 2004 ilmeistyi pienpainoksena albumi Turn The Tide. Seuraavana vuonna Universal Records julkaisi Katrina Leskanichin eponyymin sooloalbumin.[2] Albumilta julkaistiin singlenä Kirsty MacColl -cover ”They Don’t Know”. Samana vuonna hän osallistui myös Ruotsin euroviisukarsintoihin (Melodifestivalen 2005) kappaleella ”As If Tomorrow Will Never Come”. 2005 Leskanich toimi myös Kööpenhaminassa Congratulations: 50 Years of the Eurovision Song Contest -tapahtuman juontajana yhdessä Renars Kaupersin kanssa.
Vuonna 2007 Leskanich oli mukana tribuuttialbumilla The Clash Sandinista! kappaleella ”Hitsville UK”. Samana vuonna hän kiersi alkukesästä Norjassa 1980-lukushow ”Gylne Tiderin” mukana. Show’ta esitettiin Oslon Christiana-teatterissa lokakuusta joulukuuhun. Show’sta tehty kokoelma-albumi myi platinaa. Sillä on mukana Leskanichin esittämänä ”They Don’t Know”.
Leskanich esiintyi myös Countdown Spectacular 2 -konserttisarjassa Australiassa elokuun lopusta syyskuun alkuun 2007. Hän esitti hittinsä ”Walking on Sunshine”. Alkuvuodesta 2008 hän oli Belgian euroviisukarsinnan tuomaristossa.
1. maaliskuuta 2008 Leskanich esitti BBC:n euroviisukarsintaohjelmassa remix-tanssiversion 1997 euroviisuvoittokappaleesta ”Love Shine A Light”. Syyskuussa 2010 sooloalbumi Turn The Tide julkaistiin uudelleen. Toukokuussa 2011 ilmestyi EP Spiritualize.
Vuonna 2012 Leskanich kiersi eurooppalaisia festivaaleja kokoonpanolla Darren Loveday (kitara), Trevor Newnham (basso), Ed Carlile (rummut), Steve Turner (koskettimet), Dave O’Higgins (saksofoni) ja Martin Shaw (trumpetti).
Toukokuussa 2013 ilmestyy Leskanichin ensimmäinen kirja. Peggy Lee Loves London – My London Guide on valokuvakirja Lontoosta.
Vierailuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Leskanich on vieraillut useiden artistien levyillä laulajana.[2] Näitä ovat:
- ”Don’t Follow Me” – Hanoi Rocks 1982
- ”Torn” – Natalie Imbruglia 1997
- ”I Quit” – Hepburn 1998
- ”Ride of Your Life” – Rick Wakeman 1999
- ”Help Me Help You” – Holly Valance 2003
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Biography katrinasweb.com. Viralliset kotisivut. Viitattu 25.4.2013.
- ↑ a b Katrinasweb.com Viralliset kotisivut. Viitattu 25.4.2013.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
