Katrín Jakobsdóttir

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katrín Jakobsdóttir
Katrín vuonna 2015
Katrín vuonna 2015
Islannin pääministeri
30.11.2017–
Presidentti Guðni Th. Jóhannesson
Edeltäjä Bjarni Benediktsson
Islannin opetus-, tiede- ja kulttuuriministeri
2.2.2009–23.5.2013
Pääministeri Jóhanna Sigurðardóttir
Edeltäjä Þorgerður Katrín Gunnarsdóttir
Henkilötiedot
Syntynyt1. helmikuuta 1976 (ikä 45)
Reykjavík, Islanti
Kansalaisuus Islanti
Tiedot
Puolue Vihreä vasemmisto
Koulutus islannin kieli ja kirjallisuus
Tutkinnot Islannin yliopisto

Katrín Jakobsdóttir[Huom 1] (s. 1. helmikuuta 1976 Reykjavík[1][2]) on islantilainen poliitikko ja Islannin nykyinen pääministeri. Katrín on ollut Vihreä vasemmisto -puolueen puheenjohtaja vuodesta 2013 alkaen. Katrín muodosti hallituksen vuoden 2017 vaalien jälkeen, ja hänet nimitettiin pääministeriksi saman vuoden marraskuussa. Katrín on ollut Islannin parlamentin Alltingin jäsen vuodesta 2007 ja opetus-, tiede- ja kulttuuriministeri sekä pohjoismaisen yhteistyön ministeri vuodesta 2009 vuoteen 2013.[2][3][4] Hän on Islannin toinen naispääministeri.[5]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katrín syntyi 1976 Reykjavíkissä. Hänen isänsä on pankkiiri ja opettja Jakob Ármannsson ja äitinsä psykologi Signý Thoroddsen. Katrínin äidin suvussa on useita Alltingin jäseniä, mukaan lukien Katrínin isoisä. Katrín suoritti kandidaatintutkinnon vuonna 1999 Islannin yliopistossa pääaineenaan islannin kieli ja sivuaineenaan ranskan kieli. Vuonna 2004 hän suoritti maisterintutkinnon islannin kielestä ja kirjallisuudesta. Hän kirjoitti lopputyönsä islantilaisen rikoskirjailija Arnaldur Indriðasonin tuotannosta. Ennen poliittista uraansa Katrín työskenteli eri media- ja viestintäyrityksissä sekä opettajana.[2][6][7]

Katrín on naimisissa Gunnar Sigvaldasonin kanssa. Heillä on kolme lasta.[2][6]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katrín Jakobsdóttir ministerinä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa Tukholmassa 2009.

Uran alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katrín oli mukana yliopisto- ja paikallispolitiikassa. Hän oli Vihreän vasemmiston nuorisojärjestön puheenjohtaja 2002–2003. Vuonna 2003 hänet valittiin Vihreän vasemmiston varapuheenjohtajaksi. Hänet valittiin Alltingiin ensimmäisen kerran vuonna 2007 Reykjavíkin pohjoisesta vaalipiiristä. Katrín nousi Jóhanna Sigurðardóttirin hallitukseen opetus-, kulttuuri- ja tiedeministeriksi ja pohjoismaisen yhteistyön ministeriksi vuonna 2009. Hän oli tässä virassa vuoteen 2013 asti. Hänet myös valittiin Vihreän vasemmiston puheenjohtajaksi samana vuonna.[2][5][7]

Hallitusneuvottelut 2017[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itsenäisyyspuoluetta edustava Islannin pääministeri Bjarni Benediktsson ajautui kohun keskelle vuonna 2017, kun paljastui, että hän oli tietoinen isänsä auttaneen lasten hyväksikäytöstä syytettyä miestä puhdistamaan rikosrekisterinsä. Bjarni oli mahdollisesti myös yrittänyt estää mediaa kertomasta hänen osakekaupoistaan vuoden 2008 talouskriisin aikana. Pääministeri määräsi ylimääräiset vaalit pidettäväksi vuosi ennen määräaikaa.[8]

Lokakuun lopussa 2017 pidetyissä vaaleissa Katrínin johtama Vihreä vasemmisto sai 17 prosenttia äänistä, toiseksi eniten Itsenäisyyspuolueen jälkeen. Itsenäisyyspuolue sai 16 paikkaa ja menetti niitä kymmenen. Islannin presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson määräsi kuitenkin Katrínin hallitusneuvottelijaksi vaalien jälkeisellä viikolla.[9] Hallitusneuvotteluista ennustettiin vaikeita. Vasemmistopuolueet eivät saaneet muodostettua enemmistöä, joten Katrínin johtamissa hallitusneuvotteluissa oli aluksi Vihreä vasemmisto, Sosiaalidemokraattinen liitto, Edistyspuolue ja Piraattipuolue. Nämä hallitusneuvottelut kuitenkin kariutuivat nopeasti.[10][11]

Katrín onnistui lopulta marraskuun 2017 lopussa muodostamaan hallituksen Itsenäisyyspuolueen ja Edistyspuolueen kanssa. Hallituksella oli niukka enemmistö, 33 paikkaa, kun Alltingissä paikkoja oli yhteensä 64.[5] Katrín korosti kompromissien teon tärkeyttä hallituksessa. Hän kuvaili, että hallituksessa on ”koko kirjo” ja että konservatiivinen Itsenäisyyspuolue on Vihreälle vasemmistolle ”perinteinen päävastustajamme”.[6]

Pääministerinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääministeri Katrín Jakobsdóttir tapaamisessa Skotlannin pääministerin Nicola Sturgeonin kanssa vuonna 2019.

Katrín allekirjoitti ilmastojulistuksen yhdessä muiden Pohjoismaiden pääministerien tai ilmastoasioista vastaavien ministerien kanssa Helsingissä vuonna 2019. Maiden tavoitteena on lisätä yhteistyötään ilmastonmuutoksen torjunnassa.[12] Myöhemmin samana vuonna Katrín osallistui tilaisuuteen, jossa kiinnitettiin muistolaatta Islannin ensimmäiselle ilmastonmuutoksen vuoksi jäätikön aseman menettäneelle Okjökull-jäätikölle.[13]

Koronaviruspandemian alkuvaiheilla vuonna 2020 Katrín sai kansainvälisen median huomion, kun hänet mainittiin yhtenä maansa koronavirusepidemian hyvin hallussapitäneistä naisjohtajista, yhdessä muun muassa Jacinda Ardernin, Angela Merkelin ja Tsai Ing-wenin kanssa. Katrínin mukaan naisten johtamien maiden onnistuminen tässä ei ollut sattumaa mutta toi esille miestenkin onnistumisia pandemian hillinnässä. Islanti oli tuolloin yksi Euroopan vähiten tartuntoja ja kuolemia kohdanneista maista. Islannissa oli pandemian alkuvaiheessa myös tehokas testausjärjestelmä. Katrínin mukaan islantilaiset kokivat voimakasta solidaarisuudentunnetta pandemian aikana.[14]

Poliittiset mielipiteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katrín on sanonut ilmastonmuutoksen olevan Arktisen alueen suurin turvallisuusriski.[15] Hän on myös korostanut tutkijoiden kuuntelemista ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.[14] Vihreän vasemmiston ollessa oppositiossa, Katrín moitti pääministeri Sigmundur Davíð Gunnlaugssonia tämän lausunnosta, jonka mukaan ilmastonmuutos olisi Islannille positiivinen asia. Katrínin mukaan ilmastonmuutosta ei tule tarkastella pelkästään Islannin näkökulmasta.[16] Katrínin hallituksen ilmastotavoitteen mukaan Islantiin ei tuoda 2030 alkaen fossiilisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja.[6]

Katrín on ilmaissut sukupuolten tasa-arvon olevan hänelle tärkeä asia. Hän on sanonut naisten olevan keskeisessä asemassa rauhan syntymisessä ja naisten olevan usein ensimmäisiä uhreja sodissa. Hänen hallituksensa hyväksyi samanpalkkaisuuslain. Laki edellyttää tietyn kokoisia yrityksiä todistaa viranomaisille, että työntekijät saavat samansuuruista palkkaa sukupuolesta riippumatta. Katrín on myös ilmaissut huolensa poikien jäämisestä jälkeen koulutuksessa ja on sanonut, että miehiä ja naisia pitää molempia kuunnella tasa-arvoasioissa.[6][15]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Islantilaisessa nimikäytännössä ei yleensä käytetä sukunimiä (Jansson, Eva: Islantilaiset nimet Kielikello. Huhtikuu 1991. ). Katrín Jakobsdóttiriin viitataan etunimellä Katrín. Jakobsdóttir on patronyymi.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Katrín Jakobsdóttir Munzinger Online. Viitattu 2.4.2021. (saksaksi)
  2. a b c d e Katrín Jakobsdóttir 10.9.2020. Allting. Viitattu 3.4.2021. (islanniksi)
  3. Paakkanen, Mikko: Islantiin saatiin uusi hallitus, pääministeriksi vasemmistovihreä Katrín Jakobsdóttir Helsingin Sanomat. 30.11.2017. Viitattu 2.4.2021.
  4. Pöllänen, Raisa: Islannin uudeksi pääministeriksi nousee Katrin Jakobsdottir Yle Uutiset. 30.11.2017. Viitattu 2.4.2021.
  5. a b c Vuolteenaho, Salla: Islannin pääministeriksi Katrin Jakobsdottir – Hallituksella vain niukka enemmistö parlamentissa Yle Uutiset. 30.11.2017. Viitattu 2.4.2021.
  6. a b c d e Aittokoski, Heikki: Islannin talous on kasvanut melkein yhtä kovaa kuin Kiinan, mutta törmääkö maa pian taas seinään? HS-haastattelussa Islannin pääministeri kertoo, mitä islantilaiset oppivat talouskriisistä Helsingin Sanomat. 28.1.2019. Viitattu 3.4.2021.
  7. a b Katrín Jakobsdóttir Kansainvälinen naisjohtajien neuvosto. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  8. Uosukainen, Riikka: Skandaalit varjostavat Islannin parlamenttivaaleja – Vasemmisto-vihreät pyrkivät hallitusvaltaan Yle Uutiset. 27.10.2017. Viitattu 3.4.2021.
  9. Kokkonen, Yrjö: Vihreä vasemmisto alkaa muodostaa hallitusta Islantiin Yle Uutiset. 2.11.2017. Viitattu 3.4.2021.
  10. Hirvonen, Saara: Vasemmistopuolueiden hallitustunnustelut kariutuivat Islannissa Yle Uutiset. 7.11.2017. Viitattu 3.4.2021.
  11. Lohilahti, Oona & Kervinen, Elina: Islannissa edessä vaikeat hallitusneuvottelut – hallituspuolueet hävisivät, vasemmisto ei silti saanut selvää enemmistöä Helsingin Sanomat. 29.10.2017. Viitattu 3.4.2021.
  12. Mikkonen, Minttu: Pohjoismaat sopivat ilmasto­yhteistyön lisäämisestä Helsingissä – ”Olemme esimerkki muille, että on mahdollista pienentää päästöjä ja nostaa elintasoa samaan aikaan” Helsingin Sanomat. 25.1.2019. Viitattu 3.4.2021.
  13. Huhtamäki, Hanna: Islanti menetti ensimmäisen jäätikön ilmaston­muutokselle: ”Tiedämme, mitä on tapahtumassa” Helsingin Sanomat. 19.8.2019. Viitattu 3.4.2021.
  14. a b Haynes, Suyin: Iceland's Prime Minister Katrín Jakobsdóttir's Key to Leading Through Coronavirus: ‘Put Your Ego as a Politician Aside’ Time. 21.5.2020. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  15. a b Ferguson, Kate: 15 minutes with Icelandic Prime Minister Katrin Jakobsdottir Deutsche Welle. 29.11.2019. Viitattu 3.4.2021. (englanniksi)
  16. Tapiola, Paula: Pääministeri: Ilmastonmuutos hieno mahdollisuus Islannille Yle Uutiset. 3.4.2014. Viitattu 3.4.2021.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]