Katja Gauriloff

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katja Gauriloff
KatjaGauriloff.jpg
Henkilötiedot
Syntynyt 6. joulukuuta 1972 (ikä 46)
Inari
Ammatti dokumenttiohjaaja
elokuvaohjaaja
Ohjaaja
Aktiivisena 1998–
Palkinnot

Vuoden koltta (2016)

Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Katja Gauriloff (s. 6. joulukuuta 1972 Inari)[1] on suomalainen dokumenttiohjaaja ja elokuvaohjaaja.

Gauriloff on äitinsä puolelta kolttasaamelainen, muttei ole koskaan asunut koltta-alueella tai oppinut koltansaamea.[2] Lapsuutensa hän vietti Rovaniemellä.[3] Gauriloffilla on kuitenkin vahva saamelainen identiteetti[2] ja hän on käsitellyt sukujuuriaan dokumenteissaan[3].

Gauriloff aloitti uransa elokuva-alalla vuonna 1998. Vuosina 2000–2004 hän opiskeli elokuvaohjausta Tampereen ammattikorkeakoulun Taiteen ja viestinnän osastolla. Hän on elokuvatuotantoyhtiö Oktoberin osaomistaja.[4]

Gauriloffin kaksi dokumenttia, Huuto tuuleen ja Säilöttyjä unelmia, on palkittu valtion laatutuella.[4] Lyhytdokumentti Huuto tuuleen kertoo kolttasaamelaisesta yhteisöstä ja sen perinteiden säilyttämisestä. Säilöttyjä unelmia on kansainvälistä tuotantoa, ja sitä rahoitti muun muassa televisioyhtiö Al Jazeera. Dokumentti esitettiin elokuvateattereissa ainakin Suomessa ja Tanskassa. Lisäksi se esitettiin DocPoint-dokumenttielokuvajuhlilla ja valittiin esitettäväksi vuonna 2012 Berliinin elokuvajuhlilla Culinary Cinema -sarjassa.[5]

Vuonna 2013 Gauriloff teki yhdessä Joonas Berghällin kanssa rintasyövästä kertovan Voimanlähde-dokumenttielokuvan Syöpäsäätiön Roosa nauha -kampanjalle.[6] Kesäkuussa 2016 Sodankylän elokuvajuhlilla sai ensi-iltansa Gauriloffin dokumentti Kuun metsän Kaisa, joka kertoo hänen kolttasaamelaisesta isoisoäidistään Kaisa Gauriloffista ja tämän ystävyyssuhteesta sveitsiläiskirjailija Robert Crottet’n kanssa.[3][7] Gauriloff valittiin Vuoden koltaksi 2016.[8] Kuun metsän Kaisa palkittiin vuoden 2016 parhaan dokumenttielokuvan Jussi-palkinnolla ja 2017 se sai Murmanskissa Northern Character -elokuvafestivaalien grand prix -pääpalkinnon. [9]

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Katja Gauriloff Elonetissä
  2. a b Jokimies, Paula: Taustapeili: Vieraana Katja Gauriloff (Radio-ohjelma) Yle Areena. 31.1.2012. Viitattu 1.9.2015.
  3. a b c Wesslin, Sara: Elokuvantekijä Katja Gauriloff palaa kolttasaamelaisille juurilleen Yle Uutiset. 7.11.2014. Viitattu 7.11.2014.
  4. a b Esittely Oktober. Viitattu 22.10.2014.
  5. Virtanen, Leena: Säilykkeen tarina on nyt purkissa. Helsingin Sanomat, 24.1.2011.
  6. Roosa nauha -kampanjalle tehty dokumentti antaa rintasyövälle kasvot Markkinointi & Mainonta. 27.9.2013. Viitattu 1.9.2015.
  7. Juntti, Maija-Liisa: Kuun metsän Kaisa oli kolttasukunsa vahva nainen – Katja Gauriloffin elokuva kertoo ohjaajan isoisoäidistä Yle Uutiset. 18.6.2016. Viitattu 18.6.2016.
  8. Kuun metsän Kaisa -elokuvantekijä Katja Gauriloff on Vuoden koltta 2016 Lapin Kansa. 31.10.2016. Viitattu 1.11.2016.
  9. Kuun metsän Kaisalle pääpalkinto Murmanskissa Amusa Kulttuuritori. 28.11.2017. Viitattu 27.4.2018.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]