Kati Kovács

Kati Kovács (oik. Marje Katalin Kovács, unk. [kovaːtʃ], s. 26. joulukuuta 1963 Helsinki^[1]) on suomalainen sarjakuvataiteilija, jonka tuotantoon kuuluu omaelämäkerrallisia ja feminististiä sarjakuvia.^[2]

Kovácsin aloittaessa sarjakuvantekijän uraa 1980-luvulla alalla ei vielä toiminut monia naisia.^[3] Naivistisella tyylillä ^lähde? piirtävä Kovács on yksi Suomen tunnetuimpia sarjakuvantekijöitä. Hänet on kutsuttu näyttelyihin ja hänen töitään on julkaistu eri puolilla Eurooppaa sekä Hongkongissa. Kovácsin töitä on käännetty ruotsiksi, saksaksi, ranskaksi ja unkariksi.

Ura

Kovács valmistui ylioppilaaksi vuonna 1982 ja opiskeli graafista suunnittelua Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1984–1986. Vuodesta 1988 hän on ollut freelancesarjakuvapiirtäjä ja -kuvittaja.^[1]

Vuonna 1994 Like julkaisi Kovácsin omaelämäkerrallisuutta ja fantasiaa yhdistävän esikoissarjakuva-albumin Vihreä rapsodia, joka on käännetty myös ruotsiksi ja unkariksi^[1]. Kovácsin alter egon Unkarin matkaa käsittelevä albumi ilmestyi myöhemmin myös Arktisen Banaanin kustantamana.^[4] ^[2] Vuonna 1996 ilmestyi seuraava albumi, kaavoihinsa kangistuneen kotirouvan kasvutarinan kertova^[2] Karu selli, joka on käännetty ruotsiksi ja saksaksi.^[1] Kolmas albumi Pahvilapsi ilmestyi vuonna 2001. Useiden omien albumiensa lisäksi Kovács on julkaissut albumeja Pauli Kallion käsikirjoittajina.

Albumien lisäksi Kovácsin tuotantoa on julkaistu esimerkiksi Helsingin Sanomissa (2002), Ilta-Sanomissa, Cosmopolitanissa (1999–2000), Me Naisissa, Kaksplussassa ja Rumbassa sekä suomalaisissa antologioissa, kuten Napa, Suuri Kurpitsa ja Sarjakuvastin, ja muun muassa ranskalaisessa Lapin-antologiassa ja slovenialaisessa Stripburgerissa^[5]. Suomessa Kovácsin albumeita ovat kustantaneet Like, Arktinen Banaani, Suomen yrityslehdet (Sarjamania) ja Asema.

Vuonna 2013 ilmestyi Kovácsin ideoima Virossa toteutettu pitkä nukkeanimaatio Lisa Limone & Maroc Orange, joka käsittelee siirtolaisuutta Euroopassa.^[6]

Kovács on palkittu muun muassa Suomen opetusministeriön taiteen Nuori Suomi -palkinnolla 1996, Puupäähatulla 1999 sekä Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun Grand Prix’llä 2001. Kemin sarjakuvakeskus myönsi hänelle vuoden 2004 sarjakuvapäiviensä pääpalkinnon Lempi Grand Prix’n. Vuonna 2014 Kovács sai ensimmäistä kertaa jaetun sarjakuvataiteen valtionpalkinnon.^[7] Ruotsissa hän sai Urhunden-palkinnon parhaasta ulkomaisesta käännösalbumista Karu cell vuonna 1998.^[6]

Kovácsille myönnettiin taiteilijaeläke 2025.^[8]

Yksityiselämä

Kovács on asunut Italiassa Roomassa vuodesta 1986 lähtien.^[9] Hänen nimensä viittaa unkarilaisiin sukujuuriin: Kovácsin liikemiehenä toiminut isänisä muutti Unkarista Suomeen vuonna 1939.^lähde? Kovácsilla on kaksi lasta.^[1]

Tuotanto

Vihreä rapsodia. Helsinki: Like, 1994. ISBN 951-578-175-2
Karu selli. Helsinki: Like, 1996. ISBN 951-578-271-6
Pahvilapsi. Helsinki: Like, 2001. ISBN 951-578-592-8
Minne matka Laura Liha. Helsinki: Suomen Yrityslehdet, 2001. ISBN 951-98181-8-9
Miestennielijäksi sirkukseen. Helsinki: Arktinen Banaani, 2003. ISBN 952-9809-57-3
Kallio, Pauli: Onnen lahjat. (Kuvitus: Kati Kovács) Helsinki: Arktinen Banaani, 2004. ISBN 952-9809-71-9
Josef Vimmatun tarina. Helsinki: Arktinen Banaani, 2004. ISBN 952-9809-84-0
Silmä ulos. Oulu: Asema, 2005. ISBN 952-99407-4-2
Kallio, Pauli: Väritetyt unet. (Kuvitus: Kati Kovács) Helsinki: Arktinen Banaani, 2007. ISBN 978-952-5602-43-2
Viidakkonaisena Vatikaanin varjossa. Helsinki: Arktinen Banaani, 2008. ISBN 978-952-5602-83-8
Kallio, Pauli: Onnen lahjat 2: Tappele kuin mies! (Kuvitus: Kati Kovács) Tampere: Suuri kurpitsa, 2009. ISBN 978-952-9887-59-0
Kuka pelkää Nenian Ahnavia? Helsinki: Arktinen Banaani, 2010. ISBN 978-952-5768-62-6
Deltan kaksoset. Helsinki: Arktinen Banaani, 2014. ISBN 978-951-0-40422-5
Kamileen labyrintti. Helsinki: WSOY, 2016. ISBN 978-951-0-41852-9
Quo vadis, Katalin? Helsinki: WSOY, 2019. ISBN 978-951-0-43766-7
Eläimelliset aakkoset aikuisille. Helsinki: WSOY, 2021. ISBN 978-951-0-46169-3
Kaya. Helsinki: WSOY, 2024. ISBN 978-951-0-50308-9.

Käännökset

Ruotsi

Grön rapsodi (1995)
Karu cell (1997)
Kartongbarnet (2002)
Mansslukerska på cirkus (2004)
Vem är rädd för Anniv Klammag? (2012)

Ranska

Sirkka, la petite fille de rues (2003)
Qui a peur d'Emad Ellieiv? (2013)

Saksa

Karussell (1998)

Unkari

Paprikás rapszódia (2009)
Körhintába zárva (2018)

Palkinnot

1996 Opetusministeriön Nuoren taiteen Suomi -palkinto
1998 Urhunden-palkinto parhaasta ulkomaisesta käännösalbumista Karu cell
1999 Puupäähattu ^[9]
2001 Kemin pohjoismaisen sarjakuvakilpailun voitto albumilla Vuoteen omat - ja vieraat / Till sängs - eller ej! ^[10]
2004 Kemin sarjakuvakeskuksen Lempi Grand Prix ^[11]
2011 Jaettu 2. sija Sarjakuva-Finlandia (Kuka pelkää Nenian Anhavia?)^[12]
2014 Sarjakuvataiteen valtionpalkinto
2020 WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto^[13]

Lähteet

1 2 3 4 5 Kuka kukin on 2011, s. 662430–431. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8
1 2 3 Laitinen, Reetta: ”Tosimiehistä ja onnellisista lopuista tykkäävä viidakkonainen”, Kotimaista naissarjakuvaa, s. 59. BTJ Finland, 2008.
↑ Hänninen, Vile & Römpötti Harri: Päin näköä! 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa, s. 60. Helsinki: Like, 2011.
↑ Vihreä rapsodia Kirjasampo.fi. Viitattu 5.1.2015.
↑ Hänninen, Ville (toim.): Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, BTJ Kirjastopalvelu, 2004
1 2 Kati Kovács ja laulava nukkeanimaatio 100 vuotta suomalaista animaatiota. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.1.2015.
↑ Tapiola, Paula: Kati Kovácsille sarjakuvataiteen valtionpalkinto – "Naishahmot haastavat sukupuoliroolit" Yle Uutiset. 24.10.2014. Viitattu 7.1.2015.
↑ Taide | Michael Monroe, Tiina Nopola ja Sonja Lumme – Nämä taiteilijat saavat ylimääräisen taiteilijaeläkkeen Helsingin Sanomat. 7.3.2025. Viitattu 12.3.2025.
1 2 1999: Kati Kovács Suomen sarjakuvaseura. Viitattu 7.1.2015.
↑ Kemin sarjakuvakilpailujen voittajat ja albumit Kemin sarjakuvakeskus. Arkistoitu 3.3.2011. Viitattu 8.4.2011.
↑ Lempi-palkinto / kaikki palkitut Kemin sarjakuvakeskus. Arkistoitu 3.3.2011. Viitattu 8.4.2011.
↑ Kati Kovács Helsingin sarjakuvafestivaalit 2014. Arkistoitu 28.8.2014. Viitattu 11.1.2015.
↑ Kati Kovácsille WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto kvaak.fi. Viitattu 5.3.2023.

Aiheesta muualla

Mäkinen, Reima: Kati Kovács: Miestennielijäksi sirkukseen. Kvaak.fi 25.6.2003.
Laine, Jukka: Saparopään uudet seikkailut. Kvaak.fi 21.4.2008.
Kati Kovács Finnish Comics Infon sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)

[kko11-1] 1 2 3 4 5 Kuka kukin on 2011, s. 662430–431. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-24712-8

[:0-2] 1 2 3 Laitinen, Reetta: ”Tosimiehistä ja onnellisista lopuista tykkäävä viidakkonainen”, Kotimaista naissarjakuvaa, s. 59. BTJ Finland, 2008.

[3] Hänninen, Vile & Römpötti Harri: Päin näköä! 16 suomalaista sarjakuvataiteilijaa, s. 60. Helsinki: Like, 2011.

[4] Vihreä rapsodia Kirjasampo.fi. Viitattu 5.1.2015.

[5] Hänninen, Ville (toim.): Kotimaisia sarjakuvantekijöitä, BTJ Kirjastopalvelu, 2004

[100v-6] 1 2 Kati Kovács ja laulava nukkeanimaatio 100 vuotta suomalaista animaatiota. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 11.1.2015.

[7] Tapiola, Paula: Kati Kovácsille sarjakuvataiteen valtionpalkinto – "Naishahmot haastavat sukupuoliroolit" Yle Uutiset. 24.10.2014. Viitattu 7.1.2015.

[8] Taide | Michael Monroe, Tiina Nopola ja Sonja Lumme – Nämä taiteilijat saavat ylimääräisen taiteilijaeläkkeen Helsingin Sanomat. 7.3.2025. Viitattu 12.3.2025.

[pp-9] 1 2 1999: Kati Kovács Suomen sarjakuvaseura. Viitattu 7.1.2015.

[10] Kemin sarjakuvakilpailujen voittajat ja albumit Kemin sarjakuvakeskus. Arkistoitu 3.3.2011. Viitattu 8.4.2011.

[11] Lempi-palkinto / kaikki palkitut Kemin sarjakuvakeskus. Arkistoitu 3.3.2011. Viitattu 8.4.2011.

[12] Kati Kovács Helsingin sarjakuvafestivaalit 2014. Arkistoitu 28.8.2014. Viitattu 11.1.2015.

[13] Kati Kovácsille WSOY:n kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinto kvaak.fi. Viitattu 5.3.2023.

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

Auktoriteettitunnisteet
Kansainväliset	ISNI VIAF
Kansalliset	Ranska BnF data Saksa Suomi (KANTO)
Muut	IdRef