Katalonianpaimenkoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Katalonianpaimenkoira
Avaintiedot
Alkuperämaa  Katalonia,  Espanja
Määrä Suomessa rekisteröity 478[1]
Rodun syntyaika 1700-luku
Alkuperäinen käyttö lampaiden paimennus, vartiointi
Nykyinen käyttö paimen- ja seurakoira
Elinikä 12–14 vuotta
Muita nimityksiä gos d'atura català, pastor catalán, Catalan Sheepdog, berger catalan, Katalanischer Schäferhund, katalaani
FCI-luokitus ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat
alaryhmä 1 Lammaskoirat
#87
Ulkonäkö
Paino 18 kglähde?
Säkäkorkeus uros 47–55 cm
narttu 45–53 cm
Väritys hiekanruskea, kellanruskea, hopeanharmaa, mustaharmaa tai black & tan

Katalonianpaimenkoira (katalaaniksi gos d'atura català, espanjaksi pastor catalán) on Pohjois-Espanjan Kataloniasta kotoisin oleva keskikokoinen paimenkoira, joka kuuluu FCI-roturyhmään 1 – Lammas- ja karjakoirat.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silmät ovat pyöreät, avoimet ja tumman meripihkan väriset. Korvat ovat riippuvat, kolmionmuotoiset, ohuet ja korkealle kiinnittyneet. Espanjassa työkoirilta typistetään usein korvat, mikä on Suomessa kiellettyä. Käpälät ovat soikeat, ja takakäpälissä on kaksoiskannukset. Häntä on melko alas kiinnittynyt ja voi olla joko lyhyt (alle 10 cm) tai pitkä. Joskus syntyy myös hännättömiä pentuja, ja Espanjassa työkoirien hännät saatetaan typistää. Karvapeite on pitkä, karkea ja joko vähän laineikas tai suora. Se muodostaa päähän viikset, parran ja kulmakarvat sekä päälaelle "tupsun". Myös raajoissa ja hännässä on runsas karvapeite. Hyväksytyt värit ovat kellanruskea vaaleasta tummaan, hiekanruskea (valkoisten, kellanruskeiden, kastanjanruskeiden ja mustien karvojen sekoitus) vaaleasta tummaan, harmaa (valkoisten, harmaiden ja mustien karvojen sekoitus) hopeasta mustanharmaaseen sekä musta ruskein merkein (black & tan). Uroksen säkäkorkeus vaihtelee 47–55 cm välillä ja nartun 45–53 cm välillä.[2]

Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katalonianpaimenkoira on toimelias, rauhallinen, valpas, älykäs, sitkeä ja miellyttävä. Se on erittäin säänkestävä sopeutuen sekä kylmiin että kuumiin olosuhteisiin. Omistajaansa ja tämän paimennettavia eläimiä kohtaan se on erittäin omistautunut, mutta vieraisiin se suhtautuu kuitenkin pidättyväisesti. Rotu sopeutuu nykyisin niin lammaspaimeneksi, vartiokoiraksi kuin seurakoiraksikin. Se kykenee paimentamaan vaativissakin olosuhteissa, kuten vuoristoseuduilla.[2]

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rotu jalostettiin paimenkoiraksi Kataloniassa, erityisesti Pyreneitten vuoristossa. Sen kantarodun arvellaan todennäköisesti olleen bergamonpaimenkoira, ja sen lähin sukulainen on vuoriston pohjoispuolella Ranskassa kehittynyt pyreneittenpaimenkoira.[3] Vaikeissa olosuhteissa paimenkoirien piti paitsi paimentaa, myös vartioida.

Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joillakin sukulinjoilla on taipumusta lonkkaniveldysplasiaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Kennelliitto. Katalonianpaimenkoira. Koiranet Jalostustietojärjestelmä, 2019. Haettu 11.8.2019.
  2. a b Katalonianpaimenkoira. Suomen Kennelliitto, 8.10.2013. Viitattu 31.1.2020.
  3. Gómez-Toldrà, Salvador. Suuri koirakirja 1. Tammi, Helsinki: 1991.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katalonianpaimenkoira.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.