Katajapikkumittari
| Katajapikkumittari | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
| Heimo: | Mittarit Geometridae |
| Alaheimo: | Kenttämittarit Larentiinae |
| Suku: | Pikkumittarit Eupithecia |
| Laji: | pusillata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Eupithecia pusillata |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Katajapikkumittari (Eupithecia pusillata) on pikkumittareihin kuuluva mittariperhoslaji. Se kuuluu Suomessa yksilömäärältään kaikkein runsaimpiin perhoslajeihin[1] ja lentää useimmista varsin samannäköisistä pikkumittareista poiketen loppukesällä ja syksyllä[2].
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikkumittariksi keskikokoinen laji. Siipien pohjaväri on ruskeanharmaa, hivenen kellertävänsävyinen. Kuviointi on mustaa ja vaihtelee jonkin verran. Etusiivessä on selvä, musta keskitäplä ja keskivarjo kulkee sen kautta. Ulomman poikkiviirun sisäpuolella on rivi mustia nuolitäpliä ja keskipilkun tuntumassa on vaalea poikkijuova. Siiven kärkiosan takanurkassa aaltoviirussa on harmahtava laajentuma. Takasiivet ovat tummat, takareunastaan kirjavammat. Siipiripset ovat selvästi täplikkäät. Keskiruumiin takareunassa ei ole valkeaa täplää ja takaruumis on yksivärinen. Siipiväli 17–20 mm.[3][4][5][2]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katajapikkumittarin levinneisyys ulottuu Pohjois-Afrikasta Euroopan ja Venäjän poikki Kaukasukselle, Altaille ja Venäjän kaukoitään.[2] Suomessa laji on erittäin yleinen ja sitä tavataan pitkälle Lappiin saakka, missä se kuitenkin saattaa puuttua laajoilta alueilta. Lentoaika alkaa heinäkuun puolivälin tienoolla ja jatkuu aina lokakuulle saakka. Lennon huippu on elokuun alkupuolella.[6]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katajapikkumittari elää metsissä, kallioilla, pellonreunuksilla ja metsäaukioilla, joilla kasvaa katajaa. Perhoset ovat elinpaikoillaan usein erittäin runsaslukuisia ja niitä lentää sekä valolle että syötille. Perhoset lähtevät häirittyinä herkästi lentoon päivälläkin ja lepäävät usein rakennusten seinillä. Öisin ne käyvät kukilla.[2]
Talvehtiva elämänvaihe on muna, jonka sisällä on kuoriutumisvalmis toukka.[2]
Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukka elää katajilla (Juniperus)[2], mutta ilmeisesti joissain määrin myös muilla havupuilla.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Mikkola, Kauri & Murtosaari, Jussi & Nissinen, Kari (toim.): Perhosten lumo: Suomalainen perhostieto. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-3317-6. s. 40
- ↑ a b c d e f Mikkola K, Jalas I., Peltonen O.: Suomen perhoset. Mittarit 2. Recallmed Oy. Suomen Perhostutkijain Seura. Hangon Kirjapaino, 1989. ISBN 951-9221-23-9. s. 101
- ↑ http://www2.nrm.se/en/svenska_fjarilar/e/eupithecia_pusillata.html
- ↑ a b http://www.ukmoths.org.uk/show.php?bf=1854
- ↑ http://delta-intkey.com/britin/pug/www/pusillat.htm (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pertti Pakkanen: Eupithecia in Finland
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- Vlindernet (hollanniksi)