Katajanokanluoto
Katajanokanluoto (myös Katajanokankari, ruots. Skatakobben) on pieni saari Helsingin edustalla Katajanokan ja Suomenlinnan välissä. Luoto on noin 95 metriä pitkä kaakko–luode-suunnassa ja leveimmillään 65 metriä leveä. Lähimmät muut saaret ovat Ryssänsaari noin 540 metriä länsilounaaseen sekä Lonna noin 800 metriä eteläkaakkoon.
Rakennukset ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarella on Konstantin Kiseleffin piirtämä, vuonna 1876 rakennettu kaksikerroksinen päärakennus. Se on rakennushistoriallisesti suojeltu vuonna 2007.[1][2] Rakennuksen alkuperäinen tarkoitus oli toimia luotsivartiotupana. Luotsipäivystys saarella loppui noin vuonna 1910.[1]
Saarella sijaitsi aiemmin myös hiilivarasto vuodelta 1883 sekä suurempi 250 neliön varasto 1900-luvulta.[1][3] Saarta ja sen varastoja käytettiin luotsitoimen teknisen kaluston varastona 1980-luvulle saakka. Vanhempi varasto purettiin 1990-luvun puolessa välissä ja uudempi varasto tuhoutui tulipalossa vuonna 2002.[1]
Saarella sijaitsee nykyisin vuonna 2011 peruskorjatun päärakennuksen lisäksi rysävarasto ja puucee.[2] Saarelle ei kulje juoksevaa vettä eikä sähköä, ja se on kaavoitettu virkistysalueeksi.[2][3]
Saaren pitkäaikainen omistaja, yrittäjä Mika Norringin yritys Suomen Lohitukku Oy (vuodesta 2013 eteenpäin nimellä FC Renska Oy[4]) osti saaren valtionyhtiö Kapiteelilta 1,4 miljoonalla markalla vuonna 2001.[3][5] Vuonna 2017 saari asetettiin myyntiin, ja sen lähtöhinnaksi arvioitiin noin miljoona euroa.[2][6] Myöhemmin hinta aleni noin 500 000 euroon tarjouskauppamenettelyn seurauksena, sillä saaren omistanut FC Renska Oy oli ulosotossa.[7]
Syyskuussa 2019 Helsingin ulosottovirasto myi saaren kiinteistöyritys P.W. Brandt Oy:lle 375 000 eurolla. Norringin mielestä hinta oli liian alhainen, ja hän yritti valittaa kaupasta Helsingin käräjäoikeuteen. Käräjäoikeus ei kuitenkaan käsitellyt valitusta, sillä se saapui myöhässä.[7]
Katajanokanluoto avattiin yleisölle 3. heinäkuuta 2020. Saarelle liikennöidään yhteysaluksella Kauppatorin Kolera-altaalta. Saarella sijaitsevassa kahvila-ravintolassa tarjoillaan gourmet-pizzaa, pientä suolaista ja makeaa, sekä kuumia ja kylmiä juomia. Koko saari on anniskelualuetta.[8]
Tulipalo vuonna 2002[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kesällä 2002 saarella sattui tulipalo.[9] Museovirasto arvioi palon jälkeen, että rakennuksen sisätilat olivat osin palautettavissa, mutta julkisivut ja katto jouduttiin rakentamaan uudelleen.[1] Rakennus peruskorjattiin myöhemmin Museoviraston tukemana.[2]
Saaren omistaja Mika Norring tuomittiin tulipaloon liittyen lokakuussa 2007 törkeästä petoksen yrityksestä ja yllytyksestä törkeään vahingontekoon. Hän oli Helsingin hovioikeuden mukaan tilannut saaren tuhopolton kahdelta muulta henkilöltä.[3]. Ennen Helsingin hovioikeuden päätöstä oli Helsingin käräjäoikeus vapauttanut Norringin kaikista syytteistä. lähde? Norring haki hovioikeuden täysin päinvastaiseen päätökseen valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta valituslupaa ei myönnetty. lähde?
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Helsinki, Katajanokanluoto, luotsivartiotupa Kulttuuriympäristön palveluikkuna. Museovirasto. Viitattu 16.12.2017.
- ↑ a b c d e Rita, Mikko: Velkaantunut yrittäjä myy historiallista saarta Helsingin edustalla – neuvottelut alkavat miljoonasta eurosta Yle Uutiset. 21.3.2017. Viitattu 12.5.2019.
- ↑ a b c d Bäckgren, Noona: Aivan Helsingin edustalla myydään saarta, jolla on tarina – Pitkään oli epäselvää, kuka Katajanokanluodon omistaa, ja sitten löivät valtavat lieskat (tilaajille) Helsingin Sanomat. 17.6.2018. Viitattu 12.5.2019.
- ↑ FC Renska Oy Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ Mika Norring pyydystää leipänsä Helsingin vesiltä Helsingin Uutiset. 8.10.2010. Arkistoitu 12.5.2019. Viitattu 12.5.2019.
- ↑ Vehkasalo, Jussi: Lähtöhinta 1 000 000 euroa – ainutlaatuinen saari myynnissä aivan ydin-Helsingin edustalla Helsingin Uutiset. 21.3.2017. Viitattu 12.5.2019.
- ↑ a b Hirvonen, Saara: Saari Helsingin Katajanokan vieressä myytiin kiinteistöyhtiölle 375 000 eurolla Yle Uutiset. 2.9.2019. Viitattu 2.9.2019.
- ↑ Kaisa Paastela: Ainutlaatuinen saari avautuu retkikohteeksi Helsingissä – 1800-luvun luotsituvasta tehtiin ravintola Helsingin Uutiset. 1.7.2020. Viitattu 2.7.2020.
- ↑ Poliisi tutkii Katajanokanluodon tulipalon syytä Ilta-Sanomat. 12.7.2002. Viitattu 16.12.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Katajanokanluoto Wikimedia Commonsissa
- Katajanokanluodon internetsivut
- Gröhn, Cristoffer: Omtalad ö utanför Helsingfors såldes av utsökningsverket Svenska Yle. 2.9.2019. (ruotsiksi)
- Wikimapia: Katajanokanluoto