Katajanokan räjähdys 1941

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Katajanokan räjähdys oli Helsingin Katajanokan sotasatamassa 14. syyskuuta 1941 noin kello 02.30 tapahtunut tuhoisa räjähdys, jossa neljä laituriin kiinnitettyä saksalaista miinanraivaajaa miehistöineen tuhoutuivat täydellisesti.

Aikalaiskertomusten mukaan räjähdys oli niin voimakas, että ruumiinosia oli vielä sadan metrin päässä räjähdyspaikasta. Saksalaiset epäilivät sabotaasia ja sabotaasiin uskottiin laajasti Suomessakin [1], mutta mitään todisteita tällaisesta ei löytynyt. Entinen vastavakoilun suomalaistyöntekijä Otto Kumenius mainitsee salanimellä Pekka Salonen kirjoittamassaan kirjassa Det spioneras i Helsingfors [2], että kyseessä oli luultavimmin onnettomuus, sillä yksi löydetyistä ruumiinosista oli saksalaiskapteenin käsi, jossa oli työrukkanen. Mitä ilmeisimmin, kirjoitti Kumenius, yhdessä miinanraivaajassa oli jatkettu miinojen purkua muun miehistön jo mentyä nukkumaan.

Suomalaisten kommunistien keskuudessa on uskottu räjähdyksen olleen Veikko Pöystin johtaman sabotaasiryhmän teko. Ryhmään kuuluneen naisen on kerrottu räjäyttäneen satamassa pommin ja saaneen surmansa 60–80 muun ihmisen mukana.[3][4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/keitele/sisaret2/selityks.htm
  2. Pekka Salonen, Det spioneras i Helsingfors, Bokförlags AB Ocean, Tukholma, 1945.
  3. Hakalehto, Ilkka: Yrjö Leinon salattu kujanjuoksu, s. 124. Karprint, 2001.
  4. Rislakki, Jukka: Erittäin salainen: Vakoilu Suomessa, s. 79. Love Kirjat, 1982.