Kasumigaura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Japanin järveä. Samannimisestä kaupungista katso Kasumigaura (Ibaraki).
Kasumigaura
Kasumigaura satelliittikuvassa vasemmalla
Kasumigaura satelliittikuvassa vasemmalla
Valtiot Japani
Paikkakunta Ibarakin prefektuuri
Koordinaatit 36°02′24″N, 140°23′38″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Hitachi-Tonejoki
Mittaustietoja
Pinta-ala 167,6 km²
Rantaviiva 120 km
Suurin syvyys 7 m
Keskisyvyys 3,4 m
Kasumigaura

Kasumigaura (jap. 霞ヶ浦) on Japanin järvi Ibarakin prefektuurin eteläosassa Honshūn saarella. Se on Biwajärven jälkeen Japanin toiseksi suurin järvi, pinta-alaltaan 167,6[1] neliökilometriä. Järveä kutsutaan myös nimellä Nishiura (西浦, ’länsilahti’) erotuksena läheisestä Kitauran järvestä (’pohjoislahti’). Kasumigaura on suhteellisen matala järvi: sen suurin syvyys on 7 metriä, keskisyvyys vain 3,4 metriä. Tyypiltään se on ravinnerikas, eutrofinen järvi.[1][2]

Kasumigaura oli vielä noin 1 000 vuotta sitten syvä Tyynenmeren lahti, joka tunnettiin nimellä Nagareumi (流海). Lahteen laskevien jokien mukanaan tuoma maa-aines kuitenkin kertyi vähitellen sedimenteiksi sen suulle, ja lahti kuroutui umpeen. Kasumigauraan virtaavat nykyisin muun muassa Koise- ja Sakurajoet. Järvi laskee vuorostaan Hitachi-Tonejoen ja Yoko-Tonejoen kautta Tonejokeen ja lopulta Tyyneenmereen.[1][2]

Kasumigaurassa elää 85 kalalajia. Järvi tunnetaan erityisesti wakasagi-kuoreen (Hypomesus nipponensis) ja karpin asuinsijana. Järven saastuminen ja veden laadun huonontuminen ovat kuitenkin vaikuttaneet sen lajistoon. Wakasagin kalastus hobikibune-purjeveneillä oli aiemmin merkittävä elinkeino, mutta nykyisin veneillä kuljetetaan enää turisteja. Tärkeitä saaliskaloja ovat karpin lisäksi muun muassa tokkomaiset ja Carassius-suvun kalat.[1][2]

Edo-kaudella 1600–1800-luvuilla Kasumigaura oli vilkas liikennereitti ja osa laajempaa vesiliikenteen verkostoa. Sittemmin veneliikenteen merkitys on autoistumisen myötä vähentynyt, ja viimeinenkin järven ylittävä lauttayhteys lakkautettiin vuonna 1975. Järven vettä käytetään maatalouden, teollisuuden ja kotitalouksien tarpeisiin. Tsuchiuran kaupunki järven luoteisrannikolla toimii tukikohtana alueelle suuntautuvalle matkailulle.[2]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d ブリタニカ国際大百科事典 小項目事典: 霞ヶ浦 Kotobank. Viitattu 07.10.2020.
  2. a b c d 日本大百科全書: 霞ヶ浦 Kotobank. Viitattu 07.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]