Karvaraitalude

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karvaraitalude
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Vaarantunut [1]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Alaluokka: Siipikantaiset Pterygota
Lahko: Nivelkärsäiset Hemiptera
Alalahko: Luteet Heteroptera
Osalahko: Cimicomorpha
Yläheimo: Miroidea
Heimo: Kuneluteet Miridae
Alaheimo: Phylinae
Tribus: Pilophorini
Suku: Pilophorus
Laji: confusus
Kaksiosainen nimi

Pilophorus confusus
Kirschbaum, 1856

Katso myös

  Karvaraitalude Commonsissa

Karvaraitalude (Pilophorus confusus) on kuneluteiden suureen heimoon kuuluva, ulkonäöltään hivenen muurahaismainen ludelaji. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu alueellisesti hävinneeksi (RE)[2].

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvaraitaluteen ruumiin pituus on noin 3,4–4,5 mm ja olemus muistuttaa lähilajien tapaan hieman muurahaista. Pää, etuselkä sekä selän keskiosan pikkukilpi ovat mustat, tuntosarvet ja raajat punaruskeat. Pään takareuna on terävä. Peitinsiivet ovat kellanruskeat ja niiden poikki kulkee kaksi suomumaisten karvojen muodostamaa hopeanvalkoista poikkiviirua. Peitinsiivet ovat tiheästi pitkien ja pystyjen karvojen peittämät.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan laajalti Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa sen levinneisyys on ollut itä- ja eteläpainotteinen, mutta havaintoja on laajalta alueelta[4] Viimeisimmät havainnot karvaraitaluteista on tehty Kirkkonummella vuonna 1972 sekä Vantaalla vuonna 1973.[3]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karvaraitaluteen elinympäristöä ovat lehtipuita kasvavat puoliavoimet paikat, Keski-Euroopassa erityisesti rannat ja kosteikot. Tyypillisesti lajia löytyy pajuilta, lepiltä sekä haavoilta. Luteet käyttävät ravinnokseen sekä kasvinesteitä että saalistavat kirvoja. Yksilöitä on tavattu heinä-elokuussa.[3]

Vielä vuoden 2000 uhanalaisluokituksessa laji luokiteltiin silmälläpidettäväksi, mutta vuoden 2010 uhanalaisuusluokka on alueellisesti hävinnyt. Uhanalaisuusarvion perusteena on toiminut metsien puulajisuhteiden muutokset ja luokituksen muuttumisperusteena vuosien 2000 ja 2010 arviointien erilaiset kriteerit.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]