Karstulan työväentalo
| Karstulan työväentalo | |
|---|---|
| Osoite |
Karstulan kirkonkylä, 43500 Karstula |
| Sijainti | Karstula |
| Valmistumisvuosi | 1909 |
| Rakennuttaja | Karstulan Työväenyhdistys ry |
| Omistaja | Karstulan kirkonkylän Työväenyhdistys ry |
| Runkorakenne | lauta |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Karstulan työväentalo sijaitsee lähellä Karstulan kirkonkylän keskustaa Pääjärven rannalla. Talo edustaa työväentalorakentamiselle ja ajankohdalle ominaista rakennustyyppiä, ja se on rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti arvokas.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Karstulan työväenyhdistys on perustettu vuonna 1906. Työväentalo on rakennettu vuonna 1909 talkoovoimin. Tontti on koottu kolmesta tilasta. Vuonna 1917 suojeluskunta takavarikoi työväentalon. Työväenyhdistys osti Riuttaperältä sairaalan vierestä uuden tontin ja alkoi rakentaa sinne talkoovoimin uutta taloa ja tanssilavaa. Uusi talo saatiin kehikkovaiheeseen vuonna 1926. Suojeluskunta oli sillä välin luovuttanut työväentalon kunnalle. Vuonna 1927 kunta ja työväenyhdistys tekivät vaihtokaupan tonttien ja niillä olevien rakennusten kesken ilman välirahaa.[1]
Tanssilava on rakennettu talkoilla koivutukeista vuonna 1956. Se oli ensin avolava, ikkunat siihen laitettiin vuonna 1965. Ulkoravintola on rakennettu vuonna 1967 ja lasinen osa vähän myöhemmin. Tanssilavan lattiaa on vahvistettu urheiluseura Kisa-Veikkojen paini- ja voimailuharjoitusten vuoksi. Vahtimestarin asunto on kunnostettu yläkertaan vuonna 1978.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalo on rankorakenteinen, ja se on vuorattu laudoilla. Alkuperäinen väri on ollut vaaleankeltainen, myöhemmin kellanruskea. Alkuperäinen kate on ollut päre, joka on vuonna 1950 muutettu tiileksi. Sisäkatto on ollut vuorattu ponttilaudoilla, mutta vuonna 1958 siihen on laitettu osaksi paneeli ja osaksi kuitulevyt. Sisäseiniin on myös laitettu kuitulevyt vuonna 1958. Alkuperäinen lämmitys on toiminut kaakeliuuneilla. Vuonna 1972 on laitettu sähkölämmitys. Vesijohto ja viemäri on laitettu vuonna 1964.[2]
Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen sekä kahden huoneen ja keittiön asunto. Pihamaalla on tanssilava, ulkoravintola ja käymälät.[2]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talossa on järjestetty kokouksia, nuorisotoimintaa, tansseja, juhlia, bingoa, urheiluharjoituksia ja teatteria.[2] Kiinteistö kokonaisuudessaan on ollut 2000-luvun alusta lähtien vuokrattuna osto- ja myyntiliikkeelle. Vuonna 2017 myös piha-alueella on ollut telttoja, joissa on myytävää tavaraa.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Andersson, Päivi: Työväentalot Keski-Suomessa, inventointi. Museoviraston raportti. julkaisematon, 1979. Teoksen verkkoversio.
- ↑ a b c Båsk-Ekholm, Katia & Häyry, Kaj: Suomen työväentaloja koskeva selvitys. Helsinki: Opetusministeriö, 1982.
- ↑ Leskelä, Anssi: SDP:n työväentalot. Työväen Sivistysliitto, 2018.