Karrageeni
Karrageenit (lisäainekoodi E407, engl. carrageenan) ovat niin sanottuja leväkolloideja[1] eli vesiliukoisia kumeja, joita esiintyy erityisesti punalevissä. Karrageenit ovat pitkälle sulfatoituneita galakto-oligosakkarideja eli galaktaaneja. Niiden tehtävänä on toimia soluja tukevana materiaalina samalla tavalla kuin selluloosasta muodostuneet rakenteet tukevat maalla kasvavia kasveja.[2]
Sulfaattiryhmien vuoksi karrageenit ovat negatiivisesti varautuneita ja hydrofiilisia. Karrageeni muodostaa veden kanssa hyytelöä, minkä vuoksi sitä on käytetty ruoan sakeuttamiseen.[2] Elintarvikkeissa käytetyt karrageenit eristetään Pohjois-Atlantin punalevistä, kuten iirinpunaviuhkasta (Chondrus crispus) ja Gigartina stellata -levästä. Iirinpunaviuhkasta saatava karrageeni on pääasiassa κ- ja λ-karrageenia.[2] Karrageenia voidaan eristää myös Gigartina mamillosa -lajista.[3]
Karrageeni on saanut nimensä irlantilaisen Carragheenan-nimisen kylän mukaan.[1][4]
Elintarvikkeissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elintarvikkeiden valmistuksessa käytetään kappa- (κ), lambda- (λ) ja iota-karrageenia (ι ).[5] Kaikki elintarvikkeissa käytetyt karrageenityypit voidaan merkitä samalla koodilla.
Karrageenia sisältäviä kuivattuja Chondrus crispus- ja Gigartina stellata -leviä on käytetty länsimaissa vuosisatoja hyytelöiden ja kermavanukkaan sakeuttamiseen.[6] Elintarviketeollisuus on korvannut sittemmin sakeuttajina käytettyjä liivatetta, agar-agaria ja pektiiniä karrageenilla.[7] Karrageenista on tullut teollisesti valmistettujen hyytelöiden yleisin lisäaine.[8] Sitä käytetään myös vanukkaissa.[5]
Karrageeni toimii myös emulgointiaineena eli sen avulla voidaan sekoittaa kaksi luonnostaan toisiinsa sekoittumatonta nestettä kuten esimerkiksi vettä ja rasvaa. Karrageenia käytetään siksi lisäämään lihajalosteiden vesipitoisuutta.[1][7]
Karrageenia käytetään myös jäätelössä hidastamaan sulamista ja vähentämään jääkiteiden muodostumista.[8] Karrageenia voidaan lisätä niin ikään esimerkiksi jugurtteihin, sorbetteihin, juustoihin, makeisiin, kalajalosteisiin, oluisiin, maitojuomiin, soija- ja mantelijuomaan, laihdutusjuomiin, äidinmaidonkorvikkeeseen, suklaajuomajauheisiin, ja maitojauheeseen.[5]
Saanti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2000-luvun alussa arvioitiin, että tyypillinen länsimainen ruokavalio sisälsi noin 250 mg karrageenia päivässä. Elintarviketeollisuudessa on arvioitu, että länsimaisen ihmisen karrageeninsaanti on sittemmin noin kymmenkertaistunut yltäen jo tasolle 18–40 mg painokilo.[9]
| Karrageenin pitoisuuksia elintarvikkeissa[10] | |
|---|---|
| Kinkku | 1-2 % |
| Lihahyytelö | 0,5-1 % |
| Hyytelö | 0,5-1 % |
| Valmiskastikkeet | 0,2-0,5 % |
| Tomaattiketsuppi | 0,1-0,25 % |
| Jugurtti | 0,2-0,5 % |
| Jäätelö | 0,1-0,3 % |
| Teollinen kermavaahto | 0,5-0,15 % |
| Kerma | ? |
| Hedelmämehut | 0,1-0,2 % |
| Kaakaojuoma | 0,01-0,035 % |
| Juusto | 0,01-0,05 % |
Terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2017 julkaistussa kaksoissokkoutetussa interventiotutkimuksessa havaittiin, että jo hyvin pieni karrageenin saantitaso (100 mg/vrk) aiheuttaa osalle karrageenitonta ruokavaliota noudattavista potilaista haavaisen paksusuolentulehduksen pahenemista ja tulehdusmarkkereiden lisääntymistä. Karrageenin vaikutus voi selittyä monella tavalla, kuten karrageenin vaikutuksella suolistomikrobeihin tai sen suoralla paksusuolta tulehduttavalla vaikutuksella. Tutkimuksessa käytettiin kaikkien kolmen lisäaineena käytettävän karrageenin yhdistelmää.[5]
Vuonna 2024 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa saatiin lisävahvistusta sille, että lisäaineena käytetty karrageeni saattaa aiheuttaa tulehdusta sekä lisätä myös insuliiniresistenssiä.[11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Leväperäinen hyydyte Tieteen Kuvalehti. 11/2001. Viitattu 6.4.2011.
- 1 2 3 Norman Stanley: Production, properties and uses of carrageenan FAO. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Medicinenet.com
- ↑ Merriam-webster.com merriam-webster.com. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Sumit Bhattacharyya, Theresa Shumard, Hui Xie, Amar Dodda, Krista A. Varady, Leo Feferman, Allan G. Halline, Jay L. Goldstein, Stephen B. Hanauer, Joanne K. Tobacman: A randomized trial of the effects of the no-carrageenan diet on ulcerative colitis disease activity. Nutrition and Healthy Aging, 31.3.2017, 4. vsk, nro 2, s. 181–192. PubMed:28447072 doi:10.3233/NHA-170023 ISSN 2451-9480 Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Simon Clemmensen: Yleinen lisäaine voi lisätä tyypin 2 diabeteksen riskiä tieku.fi. 9.12.2024. Viitattu 6.7.2025.
- 1 2 E407 Carrageenan Applications and Dosage in the Food Industry gumstabilizer.com. 31.8.2022. Viitattu 11.6.2025. (englanniksi)
- 1 2 E407 Carrageenan Applications and Dosage in the Food Industry gumstabilizer.com. 31.8.2022. Viitattu 11.6.2025. (englanniksi)
- ↑ The Role of Carrageenan in Inflammatory Bowel Diseases and Allergic Reactions: Where Do We Stand? 2021. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8539934/
- ↑ Carrageenan applications and dosage. Gino Gums. 2022. https://gumstabilizer.com/carrageenan-applications-and-dosage/
- ↑ Sumit Bhattacharyya, Alip Borthakur, Joanne K. Tobacman: Common food additive carrageenan inhibits proglucagon expression and GLP-1 secretion by human enteroendocrine L-cells. Nutrition & Diabetes, 16.5.2024, 14. vsk, nro 1, s. 28. PubMed:38755184 doi:10.1038/s41387-024-00284-4 ISSN 2044-4052 Artikkelin verkkoversio.