Karnaattiset sodat

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karnaattiset sodat olivat sarja Britannian ja Ranskan välisiä taisteluja Etelä-Intiassa vuosina 1746–1763. Sepoyt, intialaiset sotilaat, avustivat molempia osapuolia. Seurauksena Ranska menetti siirtomaansa Intiasta ja Britannia sai alueella yksinvallan.

"Karnaattinen" viittaa alueeseen, jolla sijaitsee nykyään muun muassa Karnataka

Karnaattiset sodat huipentuivat, kun brittijoukot löivät ranskalaiset Wandiwashin taistelussa vuonna 1760 ja miehittivät Pondicherryn vuonna 1761. Pariisin rauhansopimuksessa Pondicherry palautettiin Ranskalle, mutta Ranskan sotilasjoukot poistuivat Intiasta.[1][2]

Vuonna 1740 alkanut Itävallan perimyssota oli asettanut Ranskan ja Britannian vastakkaisille puolille, mikä johti ensimmäiseen karnaattiseen sotaan 1746–1748. Elokuussa 1746 ranskalaiset piirittivät Madrasin linnan ja valtasivat kaupungin. Vuoden 1748 rauhanteossa Madras palautettiin Englannin Itä-Intian kauppakomppanialle. Toinen karnaattinen sota käytiin 1749–1954. Kenraalikuvernööri Robert Cliven johdolla Britannia hyökkäsi Joseph François Dupleixin johtamia ranskalaisia joukkoja vastaan Arcotissa 1751. Kolmas karnaattinen sota käytiin 1757–1763.[2] Sen aiheutti seitsenvuotisen sodan alkaminen Euroopassa, mikä kiristi Ranskan ja Britannian välejä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Carnatic Wars | Euro-Indian wars Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.2.2019. (englanniksi)
  2. a b Complete History of Carnatic Wars In India ImportantIndia.com. 14.12.2013. Viitattu 23.2.2019. (englanniksi)