Karlsbadin asetukset
Karlsbadin asetukset olivat vuonna 1819 Itävallan keisarikunnassa säädettyjä ja lähes koko Saksan liitossa käyttöön otettuja sensuuri- ja valvontatoimia.[1]
Ranskan suuri vallankumous vuonna 1789 levitti liberalismin ja nationalismin kaltaisia vapausaatteita. Muiden valtioiden hallitsijat halusivat estää niiden leviämisen. Napoleonin kukistuttua useat hallitsijat solmivat Pyhän allianssin, jolla haluttiin rauhoittaa kansojen kuohuntaa. Kumousaatteiden ajateltiin liikkuvan erityisesti yliopistoissa, joten niiden valvontaa tiukennettiin.
Kumousaatteita vastustanut kirjailija August von Kotzebue oli riidoissa vapausaatteiden kannattajien kanssa. Opiskelijajärjestö Burschenschaftiin kuulunut opiskelija Karl Ludwig Sand murhasi von Kotzebuen Mannheimissa 1819. Tällöin Itävallan ulkoministeri Klemens von Metternich käynnisti toimet vapausaatteiden kukistamiseksi. Hän järjesti syyskuussa 1819 Karlsbadissa saksalaisten valtioiden välisen Karlsbadin konferenssin. Siinä sovittiin, että kukin valtio ottaa käyttöön sensuurin ja alistaa yliopistot valvontaansa vapausaatteiden, erityisesti Saksan yhdistymisaatteen kitkemiseksi. [1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 894. Hakusana Karlsbadin konferenssi. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Karlsbader Beschlüsse – Universitätsgesetz. Heinrich Heine Denkmal (saksaksi).
- Karlsbader Beschlüsse – Preßgesetz. Heinrich Heine Denkmal (saksaksi).
- Karlsbader Beschlüsse – Untersuchungsgesetz. Heinrich Heine Denkmal (saksaksi).