Karl Reinhold Ladau
Karl Reinhold Ladau (26. marraskuuta 1762 Iisalmi – 19. helmikuuta 1823 Heinola) oli suomalainen everstiluutnantti ja postimestari.[1][2]
Ladaun vanhemmat olivat Savon rykmentin majuri Fredrik Wilhelm Ladau (1727–1773) ja Anna Christina Furumarck (1730–1805). Hän tuli vapaaehtoisena Hämeen läänin jalkaväkirykmenttiin 1771 ja hän palveli korpraalina ja kersanttina Uudenmaan rakuunarykmentissä 1770-luvulla. Ladau kävi Haapaniemen kadettikoulun 1779–1784. [1][2]
Ladau oli vänrikkinä Savon jalkaväkirykmentissä vuodesta 1780. Hän osallistui Kustaa III:n sotaan 1788–1790 ja hänet ylennettiin Savon jalkaväkirykmentin luutnantiksi 1788. Vuonna 1798 Ladausta tuli Kajaanin pataljoonan kapteeni. Ladau asui ensin Kajaanissa mutta muutti sitten 1793 Hyrynsalmelle. Ladau asui luultavasti Hyrynsalmen Nuottikankaalla sijainneessa Kapteeninaution virkatalossa ja hänet tunnettiin paikkakunnalla "Latokapteenin" nimellä. Ladau siirrettiin Savon rykmenttiin 1808 ja hän osallistui Suomen sotaan. Ladau haavoittui vakavasti 21. elokuuta 1808 Karstulan taistelussa kun hänen joukkonsa joutui erilleen Otto von Fieandtin pääjoukosta ja joutui pistinrynnäköllä murtautumaan venäläisjoukon läpi. [1][2]
Ladau ylennettiin majuriksi 1809, hänestä tuli miekkaritariston jäsen samana vuonna ja vuonna 1810 hän sai eron armeijasta everstiluutnantin arvoisena. Viimeksi Ladau oli Heinolan postimestarina 1818–1823.[1][2]
Ladau oli naimisissa vuodesta 1791 Anna Elisabet Willichin kanssa. Heidän poikiaan olivat Vaasan hovioikeuden notaari Otto Reinhold Ladau (1792–1835), Hämeen läänin lääninsihteeri Adolf Wilhelm Ladau (1799–1846) ja komissiomaanmittari Georg Gustaf Ladau (1804–1867). Karl Reinhold Ladaun veli Gustaf Wilhelm Ladau osallistui Anjalan liittoon, joutui sen jälkeen pakenemaan Venäjälle ja oli myöhemmin Suomen postitirehtöörinä ja senaattorina. [1]
Ladau mainitaan Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa Sotamarski.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e Adelsvapen-Wiki : Adliga ätten Ladau nr 1576, taulu 3
- ↑ a b c d H. V. Claudelin : Kapteeninautio. Muuan kummallinen muistomerkki keskellä jylhää korpea, Seura, 29.12.1937, nro 52, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ J. L. Runeberg : Vänrikki Stoolin tarinat, suomentanut Paavo Cajander (Project Gutenberg)