Karl Amadeus Hartmann

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valokuva Karl Amadeus Hartmannin kipsivaloksesta.

Karl Amadeus Hartmann (2. elokuuta 1905 München5. joulukuuta 1963 München) oli saksalainen säveltäjä.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hartmann opiskeli vuosina 19241929 Münchenin valtiollisessa säveltaideakatemiassa pasuunansoittoa sekä sävellystä Joseph Haasin johdolla. Hartmannin ensimmäisissä sävellyksissä oli vaikutteita dadaismista ja jazzista, mutta myöhemmin Hartmann tuhosi nämä varhaisteoksensa.

Vuonna 1933 Hartmann sävelsi orkesteriteoksensa Miserae, jolla hän ilmaisi vastalauseensa kansallissosialismille. Tästä hetkestä lähtien aina kansallissosialismin päättymiseen asti vuonna 1945 Hartmannin kappaleitaan ei enää esitetty Saksassa. Hartmannia ei vainottu, ja hän vetäytyi "sisäiseen maanpakoon": hän sävelsi pöytälaatikkoon, mutta sai teoksiaan ajoittain esitetyksi ulkomailla. Tänä aikana Hartmannia elättivät hänen appivanhempansa. Hartmannin myöhempään tuotantoon vaikutti jonkin verran sodan aikaiset sävellystunnit Anton Webernin johdolla Wienin lähellä Maria Enzersdorfissa.

Vuonna 1945 Hartmann kutsuttiin Baijerin valtionteatteriin dramaturgiksi. Sodan jälkeen hän pääsi myös julkaisemaan teoksiaan. Liittoutuneiden ja Baijerin radio- ja televisioyhtiön tuella hän perusti Müncheniin uuden musiikin esittämiseen keskittyvän Musica Viva -konserttisarjan, josta hän piti huolta kuolemaansa asti. Konserttisarja on nykyäänkin yhä olemassa.

Sodan jälkeen Hartmann poisti tuotannostaan lähes kaikki poliittiset viittaukset ja teki sovinnon natsien aikana aktiivisena pysyneiden säveltäjien, esimerkiksi Carl Orffin kanssa.

5. joulukuuta 1963 Hartmann kuoli syövän seurauksena kotikaupungissaan Münchenissä.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 8 sinfoniaa
  • Miserae (1934) orkesterille
  • 7 konserttoa
  • Gesangsszene (1963, keskeneräinen) Jean Giraudoux'n sanoihin
  • Pianoteoksia, kaksi jousikvartettoa, muuta kamarimusiikkia
  • Kaksi oopperaa:
    • Wachsfigurenkabinett, 5 kamarioopperaa, 1928-30
    • Des Simplicius Simplicissimus Jugend, kamariooppera, 1934/35

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dibelius, Ulrich (2004). Karl Amadeus Hartmann. Komponist im Widerstreit. Kassel: Bärenreiter. Hartmann, Karl Amadeus (1965). Kleine Schriften. Mainz: Schott's Söhne.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]