Karjalan kannaksen pääpuolustusasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ensimmäinen Suomen pääpuolustuslinja oli 1918 linnoitettavaksi aloitettu niin sanottu Enckellin linja. Kenraalimajuri Oscar Enckell 12. syyskuuta 1919 alkaen oli yleisesikunnan päällikkö sen jälkeen kun valtionhoitaja Mannerheim oli hävinnyt vuoden 1919 presidentinvaalit Ståhlbergille ja kun tämän seurauksena monet kenraalit erosivat muun muassa Yleisesikunnan päällikkö Hannes Ignatius. Hän joutui luopumaan tehtävästään ja esitti itse eronpyyntönsä 18. syyskuuta 1924, kun jääkäriupseerit kykenivät poistattamaan tai painostamaan armeijasta Venäjän keisarikunnan palveluksessa olleita upseereita.

Enckellin toiminta-ajatuksen mukaan Suomi liikekannallepanisi 3 1/2 palveluksessa olevaa divisioonaa järvilinjalle: Humaljoen lahtiMuolaanjärviVuoksiTaipale. Mikäli tämä ei onnistuisi, pitäisi pääpuolustusaseman kuitenkin kulkea Viipurin kaupungin itäpuolella. Sivusuunnassa hyökkääjän olisi pitänyt tulla pysäytetyksi Jänisjoen linjalle. Toisessa vaiheessa hyökkäystä vastaanottamaan olisi tullut myös reservistä liikenkannallepantuja joukkoja, jolloin kokonaisuudessaan olisi käytössä ollut seitsemän divisioonaa. Laskelmien mukaan olisi tarvittu 12 divisioonaa. Suunnitelman puolustuksellisuuden vuoksi siitä käydyssä keskustelussa oli esitetty Kronstadtin saartamista, pääpuolustusaseman sijoittamista VammelsuuTaipale-linjalle, sillanpään muodostamista Kiviniemelle hyökkäyksen lähtöalueeksi ja hyökkäysmahdollisuuden tukemiseksi Vuoksen eteläpuolisille järvikannaksille sekä suojajoukkojen vahventamista.

Ecnkellin vasta-argumenttien mukaan Vammelsuu–Taipale -linjaa ei olisi kyetty pitämään, vaikka kolmasosa rauhanajan joukoista keskitettäisiin niin kauas, ja suomalaisjoukot harvalukuisina tuhoutuisivat yksi toisensa jälkeen paketteina. Erivien näkemysten vuoksi Enckell ehdotti puolustusvalmistelukomissionin perustamista, joka toteutu myöhemmin Hornborgin komitean muodossa. Kronstadtin saarron osalta Enckell oli sitä mieltä, että siihen olisi tarvittu avomerilaivasto, vaikka Suomella ei ollut edes rannikkolaivastoakaan.

Alkuperäisiä asemien linjauksia 1920-luvulta tarkistettiin 1930-luvulla. Talvisodan aikana sanomalehtihenkilöt nimittivät pääpuolustusaseman Mannerheim-linjaksi. Myös Neuvostoliitto alkoi käyttää joukkotiedonvälityksessään samaa nimitystä. Neuvostoliiton joukkotiedonvälityksen tarkoituksena oli osoittaa, että pääpuolustusasema olisi ollut vahvasti kantalinnoitettu ja sen vuoksi Suomea vastaan taisteleminen oli vaikeaa. Länsimaisen lehdistön tarkoituksena oli nimityksellä osoittaa Suomen puolustuksen vahvuutta ja saada sisällöille pääpuolustusasemaa kaupallisempi vetoava nimitys.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kenraaliluutnantti Reino Arimo: "Kenraaliluutnantti Oscar Paul Enckell. Yleisesikunnan päällikkö 1919–1924" s. 138–