Kari Tolvanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kari Tolvanen
Henkilötiedot
Syntynyt24. heinäkuuta 1961 (ikä 62)
Helsinki
Poliitikko
Puolue Kokoomus
Asema Kansanedustaja (2011–2023)
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Kotipaikka Espoo
Aiheesta muualla
Virallinen sivu

Kari Tapani Tolvanen (s. 24. heinäkuuta 1961 Helsinki) on suomalainen poliitikko, Kansallisen kokoomuksen kansanedustaja (2011–2023) ja rikosylikomisario, joka toimi Helsingin poliisin väkivaltarikosyksikön eli ns. murharyhmän päällikkönä vuosina 2001–2011. Vuosina 2015–2019 Tolvanen toimi Eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajana.

Tunnettuja Tolvasen johdolla tutkittuja rikostapauksia ovat olleet esimerkiksi Helsinki Shooting Club -ampumaradan kolmoissurman tutkinta vuonna 1999[1] ja Jari Aaltosen murhan tutkinta.[2] Kevätkesän 2009 ensimmäisen suomalaisen kidnappaustapauksen selvittelyn myötä Tolvanen oli julkisuudessa tiedottamassa tapauksen tutkinnan edetessä.[3] Tolvanen on toiminut vuodesta 2000 Helsingin väkivaltarikosyksikön johtajana.[4]

Tolvanen on puhunut julkisuudessa myös äänekkäästi lasten ja ikäihmisten pahoinpitelyistä ja kaltoinkohteluista sekä mielenterveyspalveluiden resurssien lisäämistarpeesta.[5] Helsingin seudun mielenterveysseura myönsi mielenterveyden tunnustuspalkinnon Tolvaselle vuonna 2010.[6] Hänet valittiin vuonna 2014 Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajaksi.[7][8]

Tolvanen on kuulunut Jari Aarnion ystäväpiiriin ja muun muassa hyväksynyt Aarnion talon ikkunoiden panssarilasituksen laskuja.[9]

Poliittinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tolvanen valittiin kokoomuksen kansanedustajaksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Uudenmaan vaalipiiristä 5 879 äänellä.[10]

Eduskunnassa hän on varsinaisena jäsenenä tarkastusvaliokunnassa ja lakivaliokunnassa sekä varajäsenenä hallintovaliokunnassa sekä puolustusvaliokunnassa.

Kari Tolvasen johtama mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta ehdotti kesäkuussa 2012 pysyvän vakavien henkirikosten tutkintalautakunnan perustamista Suomeen ottamalla mallia ilma- ja maantieliikenteestä, joissa kaikki kuolemaan johtaneet onnettomuudet tutkitaan perusteellisesti. Ehdotuksen taustalla olivat lukuisat Suomessa sattuneet perhesurmat sekä Jokelan, Kauhajoen ja Hyvinkään ampumistapaukset. [11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kolmoissurmasta epäillyn Sillanpään vangitsemista jatkettiin. Helsingin Sanomat, 26.3.1999.
  2. Poliisi: "NBK-johtajalla vakaa tahto selvittää vanhat henkirikokset" mtv.fi. Arkistoitu 30.9.2017. Viitattu 6.6.2017.
  3. Sieppauksen motiivina näyttää olleen yksinomaan raha Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2017.
  4. Terroritekojen estäminen edellyttää myös kaupunkilaisten valppautta Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2017.
  5. Vieraana: Kansanedustaja Kari Tolvanen kirkkojakaupunki.fi. Viitattu 6.6.2017.
  6. Vuoden 2010 Mielenterveyden tunnustuspalkinto Kari Tolvaselle Helsingin seudun Mielenterveysseura. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 21.4.2011.
  7. Kansanedustaja Kari Tolvanen Mielenterveyden keskusliiton puheenjohtajaksi Mielenterveyden keskusliitto. Arkistoitu 18.1.2017. Viitattu 21.2.2017.
  8. Kari Tolvanen Mielenterveyden keskusliiton johtoon Yle Uutiset. Viitattu 6.6.2017.
  9. Kirjaväite: Jari Aarnion talon turvajärjestelyihin käytettiin yli 100 000 euroa veronmaksajien rahoja. (Arkistoitu – Internet Archive) Iltasanomat 13.2.2017
  10. Valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri 20.4.2011. Oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2011.
  11. Vakaville väkivaltarikoksille halutaan lautakunta. Aamulehti 20.6.2012, s. A10.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]