Karhunvartijan tyhjiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kartta Karhunvartijan tyhjiöstä

Karhunvartijan tyhjiö (tai Suuri tyhjiö)[1] on valtava, melko pallomainen alue avaruudessa, joka sisältää hyvin vähän galakseja. Se sijaitsee Karhunvartijan tähdistön lähellä, josta sen nimi juontuu. Sen keskuksen sijainti on rektaskensio 1414h 50m ja deklinaatio 46°.[2]

Yleiskuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huikealla lähes 330 miljoonan valovuoden halkaisijallaan[3] (joka on noin 0,27 prosenttia maailmankaikkeutemme halkaisijasta) ja lähes 236 000 Mpc3:n tilavuudellaan Karhunvartijan tyhjiö on yksi suurimmista tiedossa olevista tyhjiöistä universumissa, ja sitä kutsutaankin supertyhjiöksi (engl. supervoid). Sen löydön raportoivat vuonna 1981 Robert Kirshner ja muut galaktisia punasiirtymiä koskevassa tutkimuksessa. Karhunvartijan tyhjiön keskusta on noin 700 miljoonan valovuoden päässä Maasta.[4]

Muut tähtitieteilijät havaitsivat pian, että tyhjiö sisälsi muutamia galakseja. Vuonna 1987 J. Moody, Robert Kirshner, G. MacAlpine sekä S. Gregory julkaisivat löytönsä tyhjiön sisältämästä kahdeksasta galaksista.[5] M. Strauss ja John Huchra ilmoittivat löytäneensä vielä kolme galaksia vuonna 1988, ja Greg Aldering, G. Bothun, Robert P. Kirshner, ja Ron Marzke ilmoittivat vuonna 1989 löytyneen 15 galaksia. Vuonna 1997 Karhunvartijan tyhjiön tiedettiin sisältävän 60 galaksia.

Tähtitieteilijä Greg Alderingin mukaan tyhjiön mittakaava on sellainen, että "jos Linnunrata olisi Karhunvartijan tyhjiön keskellä, emme olisi saaneet tietää muiden galaksien olemassaolosta ennen 1960-lukua."[6]

Herkuleksen Superjoukko muodostaa osan tyhjiön reunaa.lähde?

Toistaiseksi Karhunvartijan tyhjiössä on havaittu vasta 60 galaksia. Käyttämällä karkeaa arviota noin 1 galaksista jokaista 10 miljoonaa valovuotta kohti (joka on 4 kertaa kauempana kuin Andromedan Galaksi on maasta) Karhunvartijan tyhjiössä pitäisi olla noin 2 000 galaksia.[7]

Kartta galaksityhjiöistä

Alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karhunvartijan tyhjiön ja kosmologisen evoluution Lambda-CDM-mallin yhteydessä ei ole mitään havaittuja epäjohdonmukaisuuksia .[8] On esitetty teoria, että Karhunvartijan tyhjiö muodostui pienempien tyhjiöiden sulautuessa yhteen, aivan kuten pienet saippuakuplat sulautuvat yhteen isommiksi kupliksi. Tämä voisi selittää tyhjiön läpi kulkevan pienestä galaksimäärästä muodostuvan putkimaisen alueen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ron Cowen, Galaxy map reveals the limits of cosmic structure. Science News 12.8.2000
  2. Robert P Kirshner: A Survey of the Bootes Void. A Survey of the Bootes Void, maaliskuu 1987. doi:10.1086/165080. ISSN 0004-637X. Bibcode:1987ApJ...314..493K. Artikkelin verkkoversio.
  3. A Spongy Universe genesismission.jpl.nasa.gov. Viitattu 4.5.2011.
  4. Archived copy acceleratingfuture.com. Arkistoitu 7.8.2011. Viitattu 25.8.2011.
  5. Emission-line galaxies in the Bootes void adsabs.harvard.edu. maaliskuu 1987. Viitattu 21.1.2008.
  6. Filling the void - understanding the formation of the Bootes void in intergalactic space - Brief Article Discover magazine. August 1995. Arkistoitu 19.11.2007. Viitattu 2.1.2008.
  7. Next Stop: Voids 30.7.2013. National Aeronautics and Space Administration. Viitattu 8.12.2017.
  8. "Cosmic_Voids" 10.6.2013