Kantokääpä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kantokääpä
Fomitopsis pinicola JPG2.jpg
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Fomitopsidaceae
Suku: Kantokäävät Fomitopsis
Laji: pinicola
Kaksiosainen nimi

Fomitopsis pinicola
(Sw.) P. Karst. [1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kantokääpä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kantokääpä Commonsissa

Kantokääpä (Fomitopsis pinicola) esiintyy nimensä mukaisesti kannoissa ja kaatuneissa puissa, myös puutavarassa. Se saattaa tunkeutua heikentyneisiin, eläviin puihin, joissa se aiheuttaa ruskolahoa. Kääpä on monivuotinen, 15–25 cm:n levyinen, kova ja värikäs: Itiöemässä on tyypillisesti mustia ja oranssinsävyisiä värejä ja harmaita, mutta ei yleensä vaaleanpunaista.[2] Kantokääpä on luokiteltu Suomessa elinvoimaiseksi lajiksi ja se on hyvin yleinen koko maassa.

Kantokääpä esiintyy sekä havupuissa varsinkin kuusella ja männyllä että lehtipuilla etenkin koivuilla ja harmaalepällä, metsänrajalle asti. Laji on pohjoisella pallonpuoliskolla sirkumpolaarinen, eli sitä tavataan Euraasian lisäksi Pohjois-Amerikassa.[2][3]

Kantokääpä on aggressiivinen elävänkin puun lahottaja varsinkin pohjoisissa varttuneissa kuusikoissa, mutta suurimmat taloudelliset tuhot se on aiheuttanut metsään jätetyssä sahatavarassa. Männyssä kääpälajin lahovaikutus jää tavallisesti pinnalliseksi.[4]

Lajilla on omintakeinen, hieman imelähkö tuoksu, jonka perusteella sen voi erottaa luonnossa toisista samantapaisista käävistä kuten esimerkiksi arinakäävästä. Kantokäävälle on luonteenomaista myös pisarointi eli se kasvaessaan voimakkaasti tuottaa runsaastikin näkyviä nestepisaroita.[2] Kantokääpää voidaan käyttää myös sienivärjäykseen, jolloin saadaan joko beigen, ruskean, siniharmaan tai ruskeanmustan sävyjä.[5]

Kantokääpä on edeltäjälaji. Sen lahottamassa puussa voivat kasvaa sitruunakääpä (Antrodiella citrinella), röyhelökääpä (Pycnoporellus alboluteus) sekä voimakkaan punainen rusokääpä (Pycnoporellus fulgens) [2] [6], samoin ilmeisesti myös orvakoihin luettava peikonnahka (Crustoderma dryinum)[7]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 16.8.2008
  2. a b c d Salo–Niemelä–Salo: Suomen sieniopas, s. 348, 377. WSOY, Kasvimuseo, 2006. Tunniste = ISBN 951-0-30359-1.
  3. C. Ю. Афонкин: ”Трутовик окаймлённый”, Грибы Россий, s. 156. Vilna: Bestiary, 2013. ISBN 978-609-456-104-7.
  4. Kankaanhuhta, V., Lipponen, L., Väkevä, J.: Kantokääpä (Fomitopsis pinicola) Luonnonvarakeskus/Metla:Metinfo. 18.1.2013. Viitattu 28.3.2016.
  5. Päivi Hintsanen: Värjäys: Sienet ja käävät Coloria.net. 1997. Viitattu 31.8.2016.
  6. Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 15–16. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
  7. Johanna Mehtola: Peikonnahkaa minä hain. Suomen Luonto, 9/2017, s. 24–27. Suomen luonnonsuojeluliitto. ISSN 0356-0678.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.