Kansan Uutiset
| Kansan Uutiset | |
|---|---|
 |
|
| Lyhenne | KU |
| Lehtityyppi |
aikakauslehti (maaliskuu 2022 lähtien) sanomalehti (maaliskuu 2022 asti) |
| Julkaisija | Kansan Uutiset oy |
| ISSN | ISSN 0357-1521 |
| Levikki | 13 616 (2009)[1] |
| Perustettu | 1957 |
| Päätoimittaja | Jussi Virkkunen |
| Sitoutuneisuus | vasemmistoliitto |
| Kotikunta | Helsinki |
| Kotimaa | Suomi |
| Sivukoko |
leveys 256 mm korkeus 365 mm |
| Ilmestymistiheys | kerran kuukaudessa |
| Kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivu | |
Kansan Uutiset, lyh. KU[2] on Vasemmistoliiton kerran kuukaudessa ilmestyvä äänenkannattaja. Lehti julistautui puolueen äänenkannattajaksi elokuussa 2000 toimittuaan 1990-luvun ”sitoutumattomana vasemmistolehtenä”. Vuoteen 1990 asti Kansan Uutiset oli Vasemmistoliiton edeltäjien, Suomen Kansan Demokraattisen Liiton ja Suomen Kommunistisen Puolueen, yhteinen äänenkannattaja.[3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansan Uutiset aloitti ilmestymisensä tammikuussa 1957, kun SKP:n äänenkannattaja Työkansan Sanomat ja SKDL:n äänenkannattaja Vapaa Sana yhdistettiin. Puolueiden erillisten päivälehtien ylläpitämistä ei katsottu enää taloudellisesti järkeväksi. Keskustelua kahden rinnakkaisen lehden ylläpidosta oli käyty jo vuosikymmenen alusta alkaen. Kesällä 1950 SKP asetti työryhmän asiaa pohtimaan, mutta varsinaisesti asia eteni vuodesta 1955 lähtien. SKP:n ja SKDL:n johtoelimet päättivät fuusiosta 16. kesäkuuta 1956. Syksyllä 1956 valittiin uuden lehden johto. Päätoimittajaksi nousi Jarno Pennanen, varapäätoimittajaksi Aili Mäkinen ja hallituksen puheenjohtajaksi Eino Kilpi. Lehden aloittaessa sen toimituskuntaan kuului noin 35 vakituista palkollista.[4]
Kansan Uutisten levikki nousi aluksi tasaisesti ja se ylitti 50 000. Kansan Uutiset oli Suomen luetuin poliittinen työväenlehti.[5] 1980-luvulle asti Kansan Uutisia painettiin Kotkankadulla sijainneessa, SKP:n omistamassa, kirjapaino Yhteistyössä.[4] Yhteistyön mentyä konkurssiin painotyöt alettiin ostaa Keski-Uusimaa Oy:ltä.[3]
1960-luvulta 1980-luvulle SKP:n enemmistölinjaa edustanut Kansan Uutiset sai usein kovaa kritiikkiä taistolaisilta oppositiokommunisteilta ja neuvostoliittolaisilta. Päätoimittajat Simpura ja Kauppila olivat Tiedonantaja-lehteä julkaisseen opposition mielestä revisionisteja. Taistolaiset vaativat lehden uutisointiin tasapuolisuutta, jonka puuttumisella perusteltiin Tiedonantajan tarpeellisuutta.
Tammikuussa 2004 päätoimittaja Yrjö Rautio erosi ja kritisoi voimakkaasti vasemmistoliiton johdon linjauksia. Puolue oli Raution mukaan hylännyt aatteensa.[6] Hän väitti myöhemmin tulleensa irtisanotuksi laittomasti ja vaati oikeusteitse suuria korvauksia, mutta Helsingin käräjäoikeus ei löytänyt vaateille perusteita.[7] Tilalle päätoimittajaksi valittiin Janne Mäkinen, joka jatkoi toimessa marraskuuhun 2008. Mäkistä seurasi lehdessä 1970-luvulta lähtien eri tehtävissä työskennellyt Jouko Joentausta.
Tammikuussa 2007 Kansan Uutisten päätoimittaja Janne Mäkinen sai tuomion päätoimittajarikkomuksesta. Lehden julkaisemassa Lähi-idän konfliktia käsittelevässä mielipidekirjoituksessa pidettiin natsi-Saksan juutalaisiin kohdistamaa joukkotuhoa "hyväksyttävänä ja toivottavana toimenpiteenä".[8]
Kansan Uutiset alkoi julkaista artikkeleita verkossa 1990-luvun lopulla. Lehden sivustolla julkaistiin muutama artikkeli jokaisesta lehdestä, kunnes se joulukuussa 2008 uudistettiin ja sisältöä laajennettiin huomattavasti. Samalla aloitti Kansan Uutisten maksullinen näköislehti[9]. 10. joulukuuta 2008 lehden hallitus päätti Kansan Uutisten muuttumisesta pääasiassa verkkolehdeksi. Syyskuusta 2009 lähtien lehti ilmestyi paperiversiona vain perjantaisin, kun se ennen uudistusta ilmestyi neljästi viikossa.[10] KU:n perjantaipainoksen nimestä myös pudotettiin sana Viikkolehti pois.[11] Painettu KU muuttui vuonna 2022 kerran kuukaudessa ilmestyväksi aikakauslehdeksi.[12]
Omistus ja rahoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoteen 1990 lehden omistivat sen julkaisijajärjestöt, jotka ohjasivat toimitustyötä muun muassa nimeämällä edustajat hallintoneuvostoon ja johtokuntaan. SKDL:n ja SKP:n lakkauttamisen jälkeen seurasi uusia järjestelyjä. Kansan Uutisten taustalle perustettiin osakeyhtiö, jonka omistajiksi tuli esimerkiksi ammattiliittoja, pankit STS ja Yhteistuki sekä Yrjö Sirolan Säätiö. Vasemmistoliitto ei ostanut yhtään osaketta. Pankkien omistukset siirtyivät sittemmin Nordealle.[3] Yhtiön osake-enemmistön omistaa nykyisin Yrjö Sirolan Säätiö.[13] Vuodesta 2004 alkaen Kansan Uutiset Oy on kustantanut myös Satakunnan Työ -lehteä.
Vuonna 2006 KU sai valtiolta lehdistötukea 575 000 euroa.[14] Puoluesihteeri Ralf Sundin aikana (1995–2001) valtion tuki kattoi lehden budjetista noin kolmanneksen.[15]
Päätoimittajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jarno Pennanen (1957)
- Jorma Simpura (1957–1974)
- Erkki Kauppila (1974–1988)
- Yrjö Rautio (1988–2004)
- Janne Mäkinen (2004–2008)
- Jouko Joentausta (2008–2014)
- Sirpa Puhakka (2015–2021)
- Jussi Virkkunen (12.3.2021–)[16]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Leppänen, Veli-Pekka (toim.): Etusivu uusiks! Kansan Uutisten viisi vuosikymmentä. Kansan Uutiset, 2007. ISBN 978-952-92-1841-7.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Levikkitietokanta (Levikintarkastus Oy)
- ↑ Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ a b c Yrjö Rautio: Sitoutumattomaksi ja jälleen puoluelehdeksi. teoksessa Leppänen 2007, s. 224–227.
- ↑ a b Veli-Pekka Leppänen: Vuosi 1956: Hrushtshov, Ryömä, työväen suurlehti. teoksessa Leppänen 2007, s. 14–21.
- ↑ Hämäläinen, Unto: Lehtikilvan menestyjä ja häviäjä Helsingin Sanomat. 5.5.2007.
- ↑ KU:n Rautio eroaa ja arvostelee Siimestä Yle Uutiset. 7.1.2004.
- ↑ Yrjö Rautio hävisi kiistan Kansan Uutisten kanssa MTV. 23.2.2005. [vanhentunut linkki]
- ↑ Lehdille tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Helsingin Sanomat. 8.1.2007. Arkistoitu 4.3.2008.
- ↑ Kai Hirvasnoro: KU:n verkkolehti aloitti uudistuneena (Kansan Uutiset 5.12.2008)
- ↑ Kansan Uutiset siirtyy verkkoon Yle Uutiset. 10.12.2008.
- ↑ Kansan uutiset, Kotimaa: Hyvästi Viikkolehti, menetetty mahdollisuus
- ↑ Kansan uutiset, mediatiedot: Lehden ilmestymis- ja aineistopäivät
- ↑ Tikka, Juha-Pekka: Martti Korhonen "haiskahtaa esteelliseltä" saamalleen vaalirahoitukselle Ilta-Sanomat. 15.7.2008.
- ↑ Valtioneuvoston viikko 35/2006 (Edilex lakitietopalvelu)
- ↑ Ralf Sund: Kolme erää lehdistötukea. teoksessa Leppänen 2007, s. 159.
- ↑ Jussi Virkkunen valittu Kansan Uutisten päätoimittaja-toimitusjohtajaksi Kansan Uutiset. 2.3.2021. Helsinki: Kansan Uutiset Oy. Viitattu 2.3.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||