Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka
Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikan uutta taloa pihan puolelta.
Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikan uutta taloa pihan puolelta.
Tyyppi Arkisto, maakunta-arkistoView and modify data on Wikidata
Osoite Aittatie 2, 13200 Hämeenlinna [1]View and modify data on Wikidata
Sijainti HämeenlinnaView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 60°59′56″N, 24°28′48″E
Kartta
Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka

Kansallisarkiston Hämeenlinnan toimipaikka on yksi Suomen Kansallisarkiston toimipaikoista. Se oli aiemmin Hämeenlinnan maakunta-arkisto, yksi Suomen seitsemästä maakunta-arkistosta, jotka yhdessä Kansallisarkiston kanssa muodostivat Arkistolaitoksen. Vuoden 2017 alussa maakunta-arkistot sulautuivat osaksi Kansallisarkistoa. Niistä tuli Kansallisarkiston toimipaikkoja ja vanhan arkistolaitoksen rakenteet purettiin. Arkisto sijaitsee Keinusaaren kaupunginosassa Viipurintien varrella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämeenlinnan maakunta-arkisto perustettiin vuonna 1927. Arkiston toimipiiri kattoi silloisen Hämeen läänin, mutta sinne sijoitettiin arkistoaineistoja myös Uudenmaan läänin alueelta sekä tilapäisesti myös muualta maasta odottamaan niille sopivampaa säilytyspaikkaa.[2]

Hämeenlinna valittiin ensimmäisen maakunta-arkiston paikaksi keskeisen sijaintinsa ja kaupungin tarjoamien tilojen takia. Toiminta aloitettiin heinäkuun 1. päivänä vuonna 1927 vanhassa ortodoksisessa sotilaskirkossa, jonka alakerrassa toimi kaupunginkirjasto ja yläkerrassa maakunta-arkisto. Näissä tiloissa maakunta-arkisto toimi vuoteen 1977 saakka, jolloin se siirtyi vanhaan Kultakeskus Oy:n tehdasrakennukseen kaupungin keskustan liepeille.lähde?

Heti toiminnan alkuvaiheissa vuonna 1934 esitettiin arkiston siirtoa Tampereelle, perusteena oli lähinnä Tampereen kaupungin suurempi koko. Myöhemminkin siirtoa esitettiin säännöllisin väliajoin. 1960-luvulta lähtien perusteena siirrolle esitettiin myös Tampereen yliopiston historianlaitoksen tarpeet tutkimustyötä tehtäessä. Opetusministeriön päätöksellä maakunta-arkisto pysyi kuitenkin Hämeenlinnassa.lähde?

Vuosina 2008-2009 maakunta-arkistolle rakennettiin ensimmäinen varsinaisesti arkistokäyttöön tarkoitettu rakennus, joka avattiin yleisölle kesällä 2009. Säilytystilan kokonaiskapasiteetti on noin 27 hyllykilometriä. Arkkitehtien Mikko Heikkinen, Markku Komonen ja Markku Puumala suunnittelema rakennus valittiin vuoden 2009 betonirakenteeksi.[3]

Hämeenlinnan maakunta-arkiston toimialue käsitti Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen alueet.

Maakunta-arkiston johtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt:

  • Yrjö Nurmio vt. 1927–1929
  • Martti Kerkkonen vt. 1929–1934
  • Herman A. Turja 1934–1937
  • Reino Kuusi 1937–1946
  • Toivo T. Rinne 1946–1951
  • Yrjö S. Koskimies 1952–1973
  • Seppo Myllyniemi 1974–2000
  • Jari Lybeck 2001–2009
  • Jaana Kilkki vt. 2009–2010
  • Markku Nenonen vt. 2010
  • Juhani Tikkanen vt. 2010–2016[2]

Aineistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimipaikalla säilytetään asiakirjoja runsaat 21 hyllykilometriä, joista valtaosa on valtion viranomaisten luovuttamia asiakirjoja. Toimipaikka säilyttää valtion alue- ja paikallishallinnon pääosin yli 40 vuotta vanhemmat pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Niiden osalta kokoelmat kattavat entisen Hämeen läänin ja Uudenmaan läänin alueet. Lisäksi kokoelmiin sisältyy talletuksina muun muassa ev.lut. seurakuntien asiakirjoja sekä yksityisten henkilöiden, järjestöjen, yhdistysten, talojen ja kartanoiden arkistoja. Asiakirjojen lisäksi arkiston kokoelmissa on tuhansia mikrokortteja ja rullafilmejä, joista suurin osa on nykyisin digitoitu. Vanhimmat asiakirjat ovat 1500-luvulta. Aineistomäärältään Hämeenlinnan maakunta-arkisto oli Suomen suurin maakunta-arkisto.

Toimipaikan suurin käyttäjäryhmä on sukututkijat. Alueen seurakuntien kirkonkirjoista on laadittu helposti käytettävät kylä- ja taloluettelot, jotka helpottavat aloittelijankin tutkimustyötä. Erilaiset hakemistot ja kortistot auttavat myös tutkijoita. Esimerkiksi hämeenlinnalaisen Arvo Nikon laatima aakkosellinen korttihakemisto Hämeenlinnan käsityöläisistä kattaa koko kaupungin olemassaolon ajan. Lisäksi Hämeen lääninhallituksen arkistosta on laadittu useita erikoisluetteloita, jotka helpottavat tiedonhakua ko. arkistosta.lähde?

Toimipaikalla on myös oman toimialansa tueksi kattava kirjasto, joka on tutkijoiden käytössä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot. Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b Hämeenlinnan maakunta-arkiston vaiheet Arkistolaitos. Arkistoitu 5.4.2012. Viitattu 3.5.2014.
  3. ↑ Hämeenlinnan maakunta-arkistosta vuoden 2009 betonirakenne 2010. Rakennuslehti. Viitattu 3.5.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen arkistot
Kansallisarkisto
Muita arkistoja
Poliittisten puolueiden arkistoja
Entisiä arkistoja
Kansainväliset
Kansalliset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kansallisarkiston_Hämeenlinnan_toimipaikka&oldid=21364231”