Kansallinen identiteetti
Kansallinen identiteetti on ihmisen kokemus olla jonkin kansakunnan jäsen, koostuu kansakunta joko yhdestä tai useammasta etnisestä ryhmästä. Kansallisen identiteetin rinnalla voi yksilöllä olla myös kapeampi etninen identiteetti.[1] Kansallinen identiteetti on kansakuntaa koossa pitävä ”me-henki”, joka eroaa paikallisista, alueellisista ja muista sosiaalisista identiteeteistä ja ylittää ne.[2]
Kansalliset identiteetit kehittyvät, kun ihmiset hahmottavat kuuluvansa johonkin kansalliseen ryhmään sekä pyrkivät tavoitteisiinsa tämän ryhmän jäsenyyden kautta. Samalla ihmiset vetävät rajan ”meihin” ja ”muihin”. Kansalliseen identiteettiin liittyy paitsi ei-jäsenten rajaaminen ulkopuolelle, myös uusien jäsenten assimilointi. Kansalliseen identiteettiin liittyvä yhdenmukainen ryhmäkäyttäytyminen ei kuitenkaan edellytä yksilöiden yhdenmukaisuutta, eikä kansallinen identiteetti eliminoi yhteiskunnallista pluralismia.[2]
Kansallisen ryhmän jäseniä yhdistävät yhteiset poliittiset tavoitteet, kuten poliittinen itsenäisyys, kansallinen edustus, tai symbolinen tunnustus saavutuksista. Tämä tarjoaa kannusteita kansallisen identiteetin ylläpidolle.[2]
Kansallinen identiteetti muodostuu helpoimmin silloin, kun sen takana on ihmisten yhteinen historia ja yhteinen muisti. Kansallisen identiteetin kannalta tärkeää on näiden kokemusten muuntaminen muistoseremonioiksi ja kansallisen yhtenäisyyden tunnetta edistäviksi yhteisiksi pohdinnoiksi.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Dino Bozonelos ym.: What is National Identity? LibreTexts. Viitattu 3.6.2025.
- ↑ a b c d Suszycki, Andrzej Marcin: Nationalism in Contemporary Europe, s. 42–45. LIT, 2021. ISBN 978-3-643-91102-5