Kirjan ja ruusun päivä
Kirjan ja ruusun päivä on kirjaa juhlistava vuosipäivä, jota on useimmiten vietetty 23. huhtikuuta. Ajankohta valittiin kirjallisen historiansa ansiosta: 23. huhtikuuta 1616 kaksi maailmankirjallisuuden klassikkokirjailijaa, Miguel de Cervantes sekä William Shakespeare kuolivat.[1]
Ajatuksen keksi valencialainen kirjailija Vicente Clavel Andrés, joka ehdotti virallisen kirjaston Barcelonan osastolle (Cámara Oficial del Libro de Barcelona) 2. maaliskuuta 1925, että juhlapäivä pitäisi järjestää vuosittain 7. lokakuuta, joka hänen käsityksensä mukaan oli Miguel de Cervantesin syntymäpäivä 1547. Ehdotus hyväksyttiin saman kuukauden aikana. Asetuksen Espanjan kirjan päivästä allekirjoitti seuraavana vuonna Espanjan kuningas Alfonso XIII 6. helmikuuta 1926. Samana vuonna järjestettiin 7. lokakuuta Espanjan kirjallisuuden päivä Argentiinan Buenos Airesissa. Vuodesta 1930 on kirjallisuuden päivä järjestetty 23. huhtikuuta, joka on myös Miguel de Cervantesin kuolinpäivä. Juhlan vietto levisi varsinkin yliopistokaupunkeihin ja Barcelonasta Kataloniaan. Päivä liitettiin myöhemmin myös Pyhään Yrjöön, joka Cervantesin tapaan kuoli 23. huhtikuuta.
Juhlapäivän ajatus on, että miehet antaisivat naisille ruusuja ja naiset miehille kirjoja.[2]
Vuonna 1995 UNESCO julisti katalonialaisen Kirjan ja ruusun päivän kansainväliseksi kirjan ja tekijänoikeuden päiväksi. "Kirjat ansaitsevat erityisen päivänsä, jolloin niitä juhlitaan vapauden, yhteenkuuluvuuden ja rauhan symboleina", järjestön julistus kuului.[1]
Kirjan ja ruusun päivää on vietetty eri päivinä etenkin aiemmin, mutta viime vuosina Suomessa on palattu alkuperäiseen päivään ja lukemista on juhlittu huhtikuun 23. päivä.[2][3]
Kirjan ja ruusun päivän kirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on valittu Kirjan ja ruusun päivän kirjailija vuodesta 2012. Suuri osa suomalaisista kirjakaupoista on mukana tempauksessa, jossa ostaessa 15 eurolla kirjoja saa kaupan päälle tämän kyseisen kirjailijan teoksen, joka on kirjoitettu nimenomaan tätä päivää varten. Kirja on jaossa vain rajoitetun ajan, eikä sitä voi ostaa itsekseen. Se on pelkästään kaupanpäälinen.
- 2012 Tuomas Kyrö: Miniä
- 2013 Jari Tervo: Jarrusukka
- 2014 Anna-Leena Härkönen: Takana puhumisen taito (saatavilla 3 päivää) [4]
- 2015 Kari Hotakainen: Kantaja[5]
- 2016 Ronja Salmi & Jami Nurminen: Onks noloo?[6]
- 2017 Roope Lipasti : Elovena-tyttö – suomalaisuuden käsikirja ulkomaalaisille[7]
- 2018 Leena Lehtolainen: Turmanluoti[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kirjan ja ruusun päivän perinne[vanhentunut linkki] Kirja ja Ruusu
- ↑ a b Kirja ja ruusu[vanhentunut linkki] Kirja ja ruusu 2003
- ↑ Kirjan ja ruusun päivää vietetään tänäänkin Yle.fi. 24.5.2011. Viitattu 24.5.2011.
- ↑ Krista Kaitasuo: Anna-Leena Härkönen on kirjan ja ruusun päivän nimikkokirjailija Sydän-Hämeen Lehti 12.4.2014
- ↑ Kari Hotakaisesta Kirjan ja ruusun päivän kirjailija. Helsingin Sanomat, 2.4.2015, s. B2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.4.2015.
- ↑ Kirjan ja ruusun päivänä jaetaan tänä vuonna lastenkirjaa HS.fi. 2.3.2016. Viitattu 2.3.2016.
- ↑ Lähteenmäki, Lassi: "Sekoilukohellusromaani suomalaisuudesta" – Roope Lipastin Elovena-tyttöä jaetaan kymmeniä tuhansia Yle Uutiset. 21.4.2017. Viitattu 22.6.2017.
- ↑ Kirjan ja ruusun päivää vietetään 23.4. 17.4.2018. Kirjakauppaliitto. ”Vuoden 2018 erikoisteoksen on kirjoittanut suosittu dekkarikirjailija Leena Lehtolainen. Kaikki Kirjan ja ruusun päivänä kirjakaupoissa yli 15 € ostoksia tehneet asiakkaat saavat kaupan päälle Leena Lehtolaisen kirjoittaman Turmanluoti -dekkarin.” Viitattu 22.04.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kirjan ja ruusun päivä Wikimedia Commonsissa
- Kirjan ja ruusun päivä, Kirjakauppiasliitto ry (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kirjan ja ruusun päivä -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive)
- World Book Day (englanniksi)
- Kansainvälinen kirjan ja tekijänoikeuksien päivä, Suomen YK-liitto