Kanoé
| Kanoé Kanoê |
|
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue | Brasilia |
| Puhujia | 7 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | tupi-kielet |
| Kieliryhmä | mondelaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | sai |
| ISO 639-3 | kxo |
Kanoé eli kanoê (myös amniapé) on tupilaisen kielikunnan monden kieliryhmään kuuluva lähes kuollut kieli [1]. Sillä on enää seitsemän Brasiliassa asuvaa puhujaa, joista lähes jokainen käyttää nykyään portugalia tai jonkin toisen heimon murretta seka-avioliittojen takia.[2]
Pricen mielestä (1978) kanoé kuului nambiquaralaisiin kieliin, kun taas Greenberg (1990) yritti yhdistää sen kunsaan. Myöhemmin (1997) hän esitti viitteitä siitä, että kieli saattaa kuulua macro-tucanoalaisiin kieliin.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Bacelar, Laércio Nora: Gramática da língua Kanoê (Kanoên kielen kielioppi). Nijmegen: Katholieke Universiteit Nijmegen, 2004. (portugaliksi)
- ↑ Linguistic Lineage for Kanoé ethnologue.com.
- ↑ Língua Kanoê socioambiental.org. (portugaliksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
aché | akuntsu | amanayé | amundava | anambé | apiacá | araweté | arikem | asuriní | asuriní xingú | aurá | avá-canoeiro | ava guarani | awetí | chiripá | cocama-cocamilla | emerillon | guajá | guaraní mbyá | guarani | guarayú | guazazara | itä-Bolivian guarani | jorá | júma | jurúna | kabixiana | kaiwá | kamayurá | karipuná | karipúna | karitiâna | karo | kayabí | kepkiriwát | kokoma | kuruaya | länsi-Bolivian guarani | makuráp | maritsauá | mekens | morerebi | muinaistupi | munduruku | nandeva | ñeengatú | omagua | pai tavytera | Paraguayn guarani | parakanã | paranawát | pauserna | potiguára | puruborá | sateré-mawé | sirionó | suruí do Pará | tapieté | tapirapé | tembé | tenharim | tširiguano | tukumanféd | tuparí | tupí | tupinambá | tupinikin | turiwára | urubú-kaapor | uru-ew-wau-wau | urumi | wayampi | wiraféd | wayoró | xetá | xipaya | yuqui | zo'é